4 Varastot / Tuotantotilat: Turku

Turun seudun elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä on osin laaja-alaisten koulutusmahdollisuuksien ansiota. Alueen päätoimialat ovat bio- ja ICT-alat, logistiikka, luovat alat, meri- ja metalliteollisuus sekä rakentaminen. Myös matkailu on keskeinen ala. Tärkeimpiä vientituotteita ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat, lääketeollisuuden tuotteet sekä diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista seudulla ovat muun muassa Raision, Telesten, Biotie Therapiesen ja HKScanin pääkonttorit. Seudulle on sijoittunut puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä diagnostiikkaan liittyvästä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Bioala työllistää seudulla arviolta 4 000 henkilöä ja sen osuus teollisuuden liikevaihdosta on 20 %. Bioalan keskus BioTurku koostuu noin 90 yrityksestä. Muista merkittävistä aloista ICT-alan tieteellinen keskus on Turku Science Parkissa. Kasvussa olevan pelialan teknologiaosaajia koulutetaan alueen korkeakouluissa. Luovan alan kärkeä alueella ovat muun muassa teollinen muotoilu ja markkinoinnin suunnittelu. Meriteollisuudesta 85 % sijaitsee Varsinais-Suomessa työllistäen lähes 8 000 ihmistä 400 innovatiivisessa yrityksessä. Niin ikään maailman suurimmat loistoristeilijät ja ensimmäinen maakaasulla kulkeva matkustaja-alus on rakennettu Turun seudulla. Seudun rakentaminen on tunnetaan asiantuntevuudestaan, ja rakentamisen erityisosaamista on muun muassa kerrostalojen paikallaanrakentaminen. Vuoden 2012 tilaston mukaan alueen suurimpia työnantajia ovat STX Finland Turun telakka, Itella, Turun Osuuskauppa, Kesko, TS-Yhtymä, If-vahinkovakuutusyhtiö ja Metso. Kyseisenä vuonna teollisuudessa työskenteli yhteensä 9 553 henkilöä ja toimipaikkoja oli 644. Turun seudulta 500 suurimman suomalaisen yrityksen listalle (2010) ylsi monta yritystä, muun muassa HKScan, STX Finland Cruise, Verita Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste ja Maskun Kalustetalo.

Tyypillisimpiä toimitiloja Turussa ovat varastot, toimistot ja toimistohotellit. Olipa kyseessä sitten perinteinen toimisto tai varasto Turusta, varteenotettavat varastot ja tehokkaat toimistot löytyvät varmasti Turun alueelta tai lähikunnista. Suuri osa Turun toimitiloista sijaitsee logistisesti järkevillä paikoilla keskustassa tai muuten hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä valtateitä. Myös esimerkiksi lentoasema sekä Turun ja Naantalin satama on yleensä kohtuullisen matkan päässä Turun toimitiloista. Toimistoissa on niin avotilaa kuin erillisiä huoneita monentyyppisiä tarpeita varten ja neliöt käytetty tehokkaasti. Joidenkin Turun toimitilojen yhteyteen on rakennettu erillinen toimisto, joka on erikseen vuokrattavissa. Turun varastot soveltuvat pitkäaikaiseen säilytykseen siinä missä nopean kierron terminaalikäyttöönkin. Mikäli esimerkiksi vaatimusten mukaista varastoa ei jostain syystä löydy, Turun toimitiloja on myös mahdollista muokata tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisiksi. Nykyisin tilankäyttöä pyritään tehostamaan ja yleisesti ottaen yrityksissä suositaan enemmän avotilaratkaisuja kuin koppikonttoreita.Turun hintataso noudattelee suurimpien Suomen kaupunkien hintatasoa ollen kuitenkin selvästi pääkaupunkiseudun hintatasoa matalampi. Yrityksille Turun seutu näyttäytyy varsin edullisena pääkaupunkiseutuun verrattuna. Turussa liiketilat ja toimistot ovat keskimäärin kolmanneksen edullisempia pääkaupunkiseutuun verrattuna, mikä lisää alueen kilpailukykyä. Tyypillisimpiä toimitiloja Turussa ovat varastot, toimistot ja toimistohotellit. Olipa kyseessä sitten perinteinen toimisto tai varasto Turusta, varteenotettavat varastot ja tehokkaat toimistot löytyvät varmasti Turun alueelta tai lähikunnista. Suuri osa Turun toimitiloista sijaitsee logistisesti järkevillä paikoilla keskustassa tai muuten hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä valtateitä. Myös esimerkiksi lentoasema sekä Turun ja Naantalin satama on yleensä kohtuullisen matkan päässä Turun toimitiloista. Kaupungin sisäiset joukkoliikennepalvelut ovat kattavat. Sekä kaupungin ydinkeskustan alueella, kuin myös keskusta-alueen ulkopuolella liikennöi useita bussilinjoja. Lisäksi kesäisin vesibussit ja saaristolaivat liikennöivät Aurajoelta Turun saaristoon sekä matkustajahöyrylaiva Turusta Naantaliin. Pyöräilymahdollisuudet ovat Turussa monipuoliset ja tulevaisuudessa pyöräilyn merkityksen uskotaan korostuvan kaupungissa vielä entisestään.

Turun kaupunki panostaa parhaillaan voimakkaasti keskustan kehittämiseen ja suurtalohankkeisiin. Tällä pyritään parantamaan kaupungin kasvuolosuhteita sekä kehittämään keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Yhtenä keinoista nähdään houkuttelevien työpaikka- ja asuinympäristöjen sekä palvelujen tarjoaminen. Samalla yritetään vahvistaa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn asemaa koko kaupungin alueella. Vuoteen 2035 mennessä Turun keskustaan pyritään saamaan jopa 8 000 uutta asukasta. Kauppatori, joka on yksi kaupungin keskeisimmistä maamerkeistä, remontoidaan viihtyisämmäksi. Linnakaupungin alueella asemakaavoituksessa otetaan huomioon tilavaraus raitiotielle, joka mahdollisesti rakennetaan tulevaisuudessa. Turussa on jo aikoinaan ollut raitiotie vuosina 1890–1972. Pikaraitiotien toteutus on mahdollinen, kun muun muassa rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus on sovittu. Herttuankulmaan on suunnitteilla noin 1600 asukkaan viihtyisä, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen asuinalue ja kauppakeskus. Vaasanpuistoon suunniteltu 35-kerroksinen liike-, toimisto- ja asuntotorni on vielä harkinnassa. Kirstinpuiston nykyiselle pienteollisuus- ja varastoalueelle suunnitellaan keskustamaista, kestävien liikkumisratkaisujen kerrostaloasumista noin 1700 asukkaalle. Puutarhakadun ja satamaraiteen väliin on mahdollisesti suunnitteilla täydennysrakentamista ja jalankulkuyhteys satamaraiteen yli tai ali. Keskustan korkeimmat rakennukset ovatkin itse asiassa Puutarhakadulla: 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit, jotka on rakennettu 1950-luvulla. Päätös Ruusukorttelin 16-kerroksisen asuintornin rakentamisesta on tarkoitus viedä Turun valtuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Kerttulinreunan suhteen selvitetään muun muassa erilaisia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Kaupungin luoteisosassa, Työmiehenpuistossa sijaitseva peltoalue on tarkoitus ottaa liike-, varasto- ja toimistokäyttöön. Kaiken kaikkiaan monilla kaupungin ja sen keskustan alueilla tutkitaan uusien asuin- ja liikekerrostalojen sekä varastojen rakentamismahdollisuutta. Vuonna 2016 rakennushankkeista on valmisteilla useita luonnoksia.