Toimistohotellien DNA
Toimistot näyttävät nykyisin enemmän hotelliloungeilta kuin työpaikoilta, työntekijät istuvat laptoppeineen nahkasohvilla ja pukeutuvat avonaisiin T-paitoihin ja farkkuihin. Ajat, jolloin työpaikoilla pukeuduttiin solmioihin ja jakkupukuihin ja jolloin toimistojen pääväri oli harmaa, ovat suurelta osin ohi.
Toimistoja ja niiden ulkonäköä on eniten muokannut informaatioteknologian kehittyminen. Sähköpostit voi nykyisin lukaista ja kirjoittaa työmatkojen aikana ja yhteistyösuhteet voi hoitaa digitaalisesti. Fyysinen läsnäolo ei enää ole tuottavuuden kannalta välttämätöntä. Asiantuntijoiden mukaan toimistohotelleiden tulisikin pystyä vastaamaan nopeammin työelämässä tapahtuviin muutoksiin ja trendeihin.
”Toimistohotellien tulee miettiä konseptiaan uudelleen”, sanoo englantilainen liiketoiminnan kehittäjä Philip Grace.
Vuosien 2009-2014 aikana Grace perusti i2 Officen ja kasvatti siitä 30 rakennuksellaan ja 10 000 työpisteellään yhden Iso-Britannian suurimmista toimistohotellitilojen tarjoajista.
”Tänä päivänä vuokralaiset ja asiakkaat eivät enää tarvitse toimistohotellia, vaan tilan, jossa työnteko on mahdollista. Ei toimistoa, mutta kohteen, jossa työnteko onnistuu milloin ja missä tahansa.”
Verkostoitumista ja vuorovaikutusta
Muiden ’työkeskeisten’ projektiensa lisäksi tanskalainen arkkitehti Sofie Ladefoged on kehittänyt jaettuja työtiloja tarjoavan Lynfabrikken (’Salamatehdas’) yrityksen entiseen tehdasrakennukseen, Tanskan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Århusiin. Hänen tavoitteenaan on kyetä vastaamaan yhteiskunnassa meneillään oleviin trendeihin, kysyntään sekä niihin mahdollisuuksiin, joita moderni työelämä tarjoaa.
”Työskentelen täällä erityisesti sen vuoksi, että verkostoitumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet muiden luovien ja kiinnostavien yritysten kanssa ovat niin hyvät”, kertoi Sofie Ladefoged MatchOfficelle.
”Nykyisin moni valitsee toimistohotellissa työskentelyn, koska he eivät tarvitse tilaa varastointia varten. Kun itse lähden toimistostani, huoneeni jää käytännössä katsoen tyhjäksi – ’arkistointikaappini’ kirjoille, lehdille ja muille ammatin vaatimille työvälineille on talletettu työkoneelleni.”
”Ihmiset haluavat vuokralle toimistohotelliin pääosin siksi, että siellä palveluiden ja työvälineiden yhteiskäyttö on mahdollista: yhteinen aulapalvelu, yhteiset printterit ja kopiokoneet, yhteiset neuvottelu- ja kokoustilat, yhteislounas sekä jaetut avokonttorityöpisteet.”
Täydellinen kasvukoneisto
"Toimistohotellit voivat parhaimmillaan toimia täydellisinä kasvun moottoreina erityisesti luovan alan yrityksille, mutta enenevissä määrin myös muiden toimialojen yrityksille", painottaa Ladefoged. Ladefoged väittää, että modernin toimistotilan perusvaatimuksena on esteettinen tasapaino: oikea arkkitehtuuri, oikea suunnittelu, sisustus sekä ammattimainen ympäristö, jotka tukevat sosiaalista vuorovaikutusta sekä luovan tiedon tuottamista. Tila, jossa verkostoituminen voi tapahtua luonnollisella tavalla ja jossa kustannukset jäävät alhaisiksi.
”Oikeanlainen arkkitehtuuri ja oikein toteutettu sisustus voivat lisätä huomattavasti luovuutta sekä yhteístyön sujuvuutta vuokralaisten keskuudessa. Näen usein esim. Introverttien IT-nörttien viihtyvän ja saavan itsevarmuudelleen boostia työskennellessään samassa tilassa läheisesti toimistohotellin muiden työntekijöiden kanssa.”
Toimiston DNA
Aloittaessaan yhteistyön toimistohotellien kanssa Ladefoged koettaa aina selvittää kohteen ’DNA:n’ seuraavien neljän kysymyksen kautta.
● Mikä rakennus on kyseessä? On olennaista, että rakennuksilla on tietynlainen historia, keskeinen ja helposti saavutettava sijainti sekä mahdollisuus kustomoida arkkitehtuuria. Salamatehtaan sijainti on ihanteellinen, niin kuin myös esimerkiksi ’yrittäjien kirkon’. Yrittäjien kirkko (’Entrepreneurs’s Church’) on Tukholman keskustassa sijaitseva entinen ortodoksinen kirkko, josta muokkautui kaupungin innovatiivisimpien liikemiesten suosima kohde.
● Toinen kysymys on: Mikä on kohdeyleisö? Ladefogedin mukaan on itsestäänselvää, että hyvän toimistohotellin tulee pystyä tarjoamaan toimivat toimitilat laajalle toimijakunnalle. Lisäksi tietty ammattikunta vaatii usein tietyt edellytykset toimiakseen, esim. suunnittelutoimistot tarvitsevat erikoisprintterit jne.
● Kolmas kysymys on ehkä tärkein – kuinka monta työpistettä? Toimisto voi menestyä vain, jos se onnistuu hyödyntämään tilan oikealla tavalla. Rakennuksen koko ja työpisteiden määrä vaikuttavat olennaisesti pohjaratkaisun toimivuuteen.
● Viimeinen kysymys on hyvin käytännönläheinen: kuinka iso budjetti yrityksellä on käytössään? Radikaalin tilaratkaisun luomiseksi on olemassa iso liuta keinoja, mutta budjetti määrittää sen, minkä laatuisia materiaaleja, huonekaluja tai taidetta tilaan voidaan hankkia.
Rakennuksen identiteetti
Tilasuunnittelussa Ladefogedin mukaan etenkin rakennuksen historialla on tärkeä rooli. ”Sen historiallinen asetelma tai konteksti määrittää, kuinka onnistun löytämään tulevan toimistohotellin arkkitehtuurisen potentiaalin – sen DNA:n – ja kuinka onnistun suunnittelemaan sen sisustuksen ja profiilin”, hän kertoo.
”Jaetuilla työtiloilla tulee olla rakennuksen sijainnin määrittämä identiteetti. Tavoitteenani on aina löytää rakennuksen DNA ja suunnitella huoneet ja tilat tätä silmällä pitäen.”
Toimistokäsitteen metamorfoosin povataan jatkuvan tulevien vuosien ajan, aina 2020 vuosikymmenelle asti. Toimistojen voidaan tulevaisuudessa odottaa tarjoavan yhä parempia mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. ●
Lue lisää toimistohotellien sisustuksesta, suunnittelusta ja DNA:sta:
How Technology Is Changing The Workplace
Philip Grace: Why Serviced Offices Need a Rethink
Sofie Ladefoged | Architecture and Interior Design
