Intro

Uudellamaalla sijaitseva Vantaa on noin 217 400 asukkaallaan Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Sen historia ulottuu 1300-luvulle, jolloin se tunnettiin Helsingin pitäjän nimellä. Vantaa kehittyi pitäjästä ensin maalaiskunnaksi, sitten kauppalaksi ja lopulta kaupungiksi. Rakenteellisesti Vantaa kuuluu nykyisin Helsingin kaupunkialueeseen ja Helsingin seudun metropolialueeseen. Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen (Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila), jotka jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan.

Vantaan tunnusmerkkejä ovat esikaupunkimaiset lähiöt sekä yhden selkeän keskustan puuttuminen. Vantaa on kaksikielinen kunta, mutta väkilukuun suhteutettuna siellä on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista. Sen sijaan kaikkien vieraskielisten yhteenlaskettu väestöosuus on Suomen suurin. Vantaalaisista 14,4 prosenttia eli yli 30 000 henkilöä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuoden 2016 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä yli sataa eri kieltä. Kaksikielisyys näkyy esimerkiksi perusopetuksessa, sillä kaupungissa on 44 suomenkielisen peruskoulun rinnalla viisi ruotsinkielistä peruskoulua. Perus- ja lukio-opetuksen ohella kaupungissa toimii kaksi ammattikorkeakoulua, Metropolia ja Laurea. Lisäksi siellä sijaitsee yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista.

Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten rakennettu Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaan) lentoasema on lyönyt merkittävän leiman Vantaan nykyiseen kaupunkikuvaan. Vantaa tunnetaankin ulkomailla ilmailukaupunkina, jossa sijaitsevat muun muassa Suomen ilmailumuseo sekä Finnairin ja Finavian pääkonttorit. Helsinki-Vantaa ja Suomen ilmailumuseo ovat matkailijoiden suosimia käyntikohteita. Niiden lisäksi suosituimpiin käyntikohteisiin kuuluvat Tiedekeskus Heureka sekä Viihdekeskus Flamingo. Muita paljon kävijöitä houkuttelevia kohteita ovat Myyrmäen kirkko, Kuusijärven ulkoilukeskus ja Sipoonkorven kansallispuisto. Suosittu kohde on myös Pyhän Laurin kirkko, joka on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja yksi Suomen suosituimmista vihkikirkoista. Vantaa on tunnettu myös Ankkarockista ja Tikkurila Oyj:stä. Ankkarock-festivaali järjestettiin Korsossa vuosina 1989–2010, ja se veti paikalle parhaimmillaan yli 50 000 kuuntelijaa. Nykyisin nimellä Tikkurila Oyj tunnettava yhtiö perustettiin vuonna 1862 Keravanjoen varteen. Vuosien saatossa pienestä öljynpuristamosta on kehittynyt yksi Euroopan johtavista maalialan yrityksistä. Huomionarvoista on myös se, että Martti Ahtisaaren johtamat Acehin rauhanneuvottelut käytiin alkuvuonna 2005 Königstedtin kartanossa Vantaalla.

Alueen historia

Varhaisin asiakirjamaininta Vantaan edeltäjästä, Helsingin pitäjästä, on vuodelta 1351. Helsingin pitäjästä tuli vuonna 1865 ensimmäisen kunnallislain johdosta Helsingin maalaiskunta. Vuonna 1972 maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi, ja kaksi vuotta myöhemmin siitä tuli nykyinen Vantaan kaupunki. Yksi keskeisimmistä Vantaan kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä on ollut pääkaupungin siirtäminen Turusta Helsinkiin. Maalaiskunnan ajoista lähtien Vantaan kehitystä ovat edistäneet myös maaltamuutto ja hyvät liikenneyhteydet. Vantaa on ollut historiansa aikana yksi Suomen varhaisteollisuuden tärkeimmistä keskuksista ja Suomen keskeisin vuoriteollisuusalue. 1900-luvun alussa Vantaankoskella toimi myös Suomen merkittävimpiin kuulunut rautaruukki.

Suomen ensimmäisen rautatien avaaminen vuonna 1862 mahdollisti Vantaan radanvarsialueiden, kuten Tikkurilan, kehittymisen esikaupunkimaisiksi taajamiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Vantaalle syntyi siirtoväen ja rintamamiesten asuttamia uusia taajamia. Helsingin olympialaisia varten perustetun Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaan) lentoaseman rakentaminen on ohjannut keskeisesti Vantaan rakennetta jakamalla kunnan kahtia. Vantaa on tunnettu kerrostalolähiöistään, joista ensimmäiset syntyivät 1950-luvulla. Länsi-Vantaan suurten lähiöiden synty 1960–1970-luvuilla pohjautui uuteen Martinlaakson (nykyisin Vantaankosken) rataan, minkä lisäksi myös pääradan varrelle syntyi 1960–1980-luvuilla nopeasti useita kerrostalolähiöitä maaltamuuton vauhdittamana.

Alueen infrastruktuuri

Vantaa tunnetaan erinomaisista liikenneyhteyksistään, jotka mahdollistavat sujuvan liikennöinnin sekä kaupunkiin että sen sisällä. Vantaan läpi kulkee kolme vilkasliikenteistä moottoritietä: maakunnallinen Tuusulanväylä sekä valtakunnalliset valtatie 3 ja Lahdenväylä. Valtatietä 3 kutsutaan pääkaupunkiseudulla myös Hämeenlinnanväyläksi. Useimmat pääkaupunkiseudun liikennettä välittävät päätiet kulkevat Vantaan kautta. Tuusulan-, Lahden- ja Hämeenlinnanväylien lisäksi Vantaan kautta kulkevat Kehä III, Vihdintie sekä Porvoonväylä. Myös linja-autoliikenne on vilkasta, sillä Vantaalla liikennöi yli sata erilaista linjaa. Suurin osa niistä on kaupungin sisäisiä linjoja, mutta tarjolla on myös Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle meneviä pääkaupunkiseudun seutulinjoja. Lisätietoja linja-autoliikenteestä löytyy Helsingin seudun liikenteen (HSL) sivuilta osoitteesta: https://www.hsl.fi/.

Autoliikenteen lisäksi myös raideliikenne on Vantaalla vilkasta. Kaupungin halki kulkee kolme rautatietä: päärata, Vantaankosken rata sekä Kehärata. Rautatieasemia on yhteensä 14, ja niistä vilkkain on Tikkurila. Kaikki VR:n lähijunat liikennöivät Vantaan alueella, ja kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilan asemalla. Ainoastaan muutamat kirjaintunnuksettomat työmatkaliikenteelle tarkoitetut lähijunat ohittavat Tikkurilan pysähtymättä. Vuonna 2015 matkustajaliikenteelle avattu Kehärata oli Vantaan historian suurin investointihanke. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Juna-aikataulut ja asemien palvelut löytyvät osoitteesta: www.vr.fi.

Vantaan todennäköisesti tunnetuin liikenteellinen maamerkki on hyvin kansainvälisissäkin vertailuissa menestynyt Helsinki-Vantaan lentoasema. Helsinki-Vantaa on Suomen suurin lentoasema, ja sen vuosittainen matkustajamäärä on lähes 16 miljoonaa. Toimiva ja tehokas Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä ja merkittävä vaihtoasema. Sen kautta kulkee suorin ja nopein reitti Euroopasta Aasiaan. Useita palkintoja saaneen lentoaseman kautta kulkee 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä.

Yritysalue

Vantaa on hintatasoltaan halvempi kuin muut pääkaupunkiseudun kunnat mutta kuitenkin muuta Suomea kalliimpi. Esimerkiksi asuntojen hinnoissa Vantaa on Suomen neljänneksi kallein, mutta sen hintataso on silti kuitenkin lähempänä muuta maata kuin Helsinkiä tai Espoota. Vantaan vetovoimatekijöitä ovatkin sen loistava sijainti pääkaupunkiseudulla ja muita saman alueen kaupunkeja hieman alhaisempi hintataso. Asuntojen ja toimitilojen hintaan vaikuttaa muiden kaupunkien tapaan tilojen koon lisäksi huomattavasti niiden sijainti. Vantaan kehittyvillä uusilla alueilla hintataso on korkeampi kuin lähiöalueilla, ja hintojen odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Erityisesti Kehäradan läheisyydessä sijaitsevien asuntojen ja toimitilojen hintojen ennustetaan harppaavan selvästi ylöspäin. Lisäksi uusilla alueilla, kuten Aviapoliksessa, pienet toimitilat voivat olla neliöhinnaltaan huomattavasti suuria tiloja kalliimpia. V

antaa tarjoaa monipuolisia ostosmahdollisuuksia kaupungin eri puolilla. Vantaalla on monia suuria kauppakeskuksia, liikepuistoja, ostosalueita, outlet-myymälöitä sekä kirpputoreja. Ehdottomasti suosituin ostospaikka on kauppakeskus Jumbo, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakeskuksista. Lentoaseman läheisyydessä Kehä III:n varrella sijaitseva Jumbo on ollut vuodesta 2012 asti myynnillä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Jumbon yhteydessä on myös Viihdekeskus Flamingo. Vuonna 2008 avattu Flamingo tarjoaa muun muassa hotellimajoitusta sekä kylpylä-, ravintola- ja elokuvateatteripalveluita. Lisätietoja Jumbosta löytyy osoitteesta: https://www.jumbo.fi/fi/. Flamingon monipuoliseen tarjontaan voi käydä tutustumassa osoitteessa: http://www.flamingo.fi/.

Jumbon ohella tunnettuja vantaalaisia kauppakeskuksia ovat Citycon Oyj:n omistuksessa olevat Isomyyri, Myyrmanni ja Tikkuri. Pääkaupunkiseudun pääteiden ja Myyrmäen vilkkaan rautatieaseman vieressä sijaitsevassa Myyrmannissa on yli sata liikettä, ja siellä käy päivittäin noin 22 000 ihmistä. Myyrmanni pyrkii uudistamaan tarjontaansa säännöllisesti, ja viimeisimmät muutokset ovat koskeneet kauppakeskuksen kahvila- ja ravintolatarjonnan laajentamista.

Tikkurilan rautatie- ja linja-autoasemien vieressä sijaitseva ja yli 40 liikettä käsittävä Tikkuri on saanut viereensä uuden toimisto- ja liikekeskus Dixin, jonka tammikuussa 2016 avattu kauppakeskus on kolmikerroksinen. Dixin kauppakeskuksen tiloissa on muun muassa kolmisenkymmentä liikettä, kampaamoita, erikoisliikkeitä sekä lääkäriasema. Vantaan kauppakeskukset tarjoavat asiakkailleen myös runsaasti pysäköintitilaa, sillä esimerkiksi Tikkurissa pysäköintipaikkoja on 300 ja Myyrmannissa 1 100. Kauppakeskusten lisäksi Vantaan Tammistossa sijaitsee suuri kaupallinen keskus, jonka kehittymistä ovat edistäneet suuri väestömäärä alueen ympärillä, erinomainen saavutettavuus autolla sekä sijainti tieliikenteen solmukohdassa. Erityisesti Valimotien varrelle on syntynyt suurmyymälöiden sekä erikoisliikkeiden keskittymä, ja sieltä löytyykin outlet-myymälöitä joka lähtöön. Toinen suuri kauppojen keskittymä on Vantaan Porttipuisto, jonka tarjonta painottuu kodintavaroihin, huonekaluihin sekä vapaa-ajantuotteisiin. Porttipuistossa sijaitsee myös Vantaan Ikea.

Ostovoima

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin tulonsaajat muualla Suomessa, mutta kuitenkin vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Toisaalta tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Vantaalla väestö on Helsinkiä ja Espoota työväenluokkaisempaa, ja teollisuuden sekä logistiikan työpaikkoja on runsaasti. Lisäksi Vantaalla asuu paljon lapsiperheitä, sillä noin 60 prosentissa kaikista talouksista on vähintään yksi lapsi.

Vantaalla asuu myös yli 30 000 vieraskielistä, ja kaupungin vieraskielisten yhteenlaskettu väestönosuus on Suomen suurin. Neljä suurinta kieltä suomen lisäksi ovat viro, venäjä, somali ja ruotsi. Kehäradan valmistumisen myötä odotettavissa on hintatason nousua, mikä näkyy toimitilahintojen lisäksi erityisesti vuokra- ja omistusasuntojen hinnoissa. Vantaalaisten ostovoiman odotetaan kuitenkin kasvavan, mikä johtuu väestönkasvusta sekä nykyisten asukkaiden ostovoiman kasvamisesta. Vantaan väkiluku on kasvanut 1950-luvulta lähtien, ja sen odotetaan nousevan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 25 000 asukkaalla.

Pysäköinti

Autolla liikkuminen on Vantaalla mutkatonta, ja tarjolla on runsaasti erilaisia pysäköintimahdollisuuksia. Pysäköinnin järjestämisestä vastaavat pääosin yksityiset tahot, ja esimerkiksi monet kauppakeskukset tarjoavat ilmaista pysäköintitilaa. Pysäköinti kadunvarsilla ja kaupungin yleisillä pysäköintialueilla on maksutonta mutta yleensä kuitenkin aikarajoitettua. Rajoitukset ovat kymmenestä minuutista 24 tuntiin. Keskusta-alueilla aikarajoitukset ovat yleensä tiukemmat kuin muualla, jotta pysäköintipaikkoja pystyy hyödyntämään mahdollisimman moni. Esimerkiksi Tikkurilassa suurin osa keskusta-alueen pysäköintipaikoista on maksullisia ja niiden aikarajoitus on maksimissaan kaksi tuntia.

Vantaalla on myös runsaasti liityntäpysäköintipaikkoja sekä pääradan ja Vantaankosken radan asemilla että Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Radanvarren liityntäpysäköintipaikkojen aikarajoitus on pääsääntöisesti 12 tuntia, ja pysäköinti niillä on ilmaista. Lentoasemalla pysäköinti puolestaan on pääosin maksullista. Pysäköintimaksut vaihtelevat siellä pysäköintitalojen mukaan. Helsinki-Vantaan uutuutena on pysäköintitalo P5:n elokuussa 2016 valmistunut laajennus, jonka ansiosta P5 on nykyisin Suomen suurin pysäköintitalo 4600 parkkipaikallaan.

Kehitysnäkymät

Vantaa kasvaa ja kehittyy koko ajan. Jokaiselle suuralueelle suunnitellaan tai on jo suunniteltu huomattavia muutoksia, joista monet koskevat asuinkiinteistöjen rakentamista ja kauppa-alueiden kehittämistä. Useimpien kehitystavoitteiden taustalla on Kehäradan valmistuminen ja avautuminen matkustajaliikenteelle. Suurin huomio keskittyy Aviapolikseen, jonne rakennetaan työpaikkojen oheen runsaasti asuinkiinteistöjä, ja tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua Aviapolis on 22 000 asukkaan kaupunginosa. Vuoden 2015 asuntomessujen pitopaikkaa Kivistöä kehitetään niin ikään, ja sinne rakennetaan asuntojen lisäksi uusi kaupunkikeskus. Lisäksi Kivistön suuralueeseen kuuluvaan Vehkalan kaupunginosaan rakennetaan seudullisesti merkittävää työpaikka-aluetta. Kehäradan myötä Tikkurilasta on tullut Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, mikä on edellyttänyt ja edistänyt myös Tikkurilan keskustan uudistumista.

Vantaan kaupunki on järjestänyt useita suunnittelukilpailuja suuralueiden kehittämiseksi, ja monissa kilpailuihin osallistuneissa suunnitelmissa on painotettu erilaisten toimitilojen yhdistelemistä. Paljon kannatusta on saanut esimerkiksi kivijalkakauppojen ja muiden toimitilojen sijoittaminen asuinrakennusten alakertoihin. Vuonna 2015 matkustajaliikenteelle avautunut ja tärkeänä poikittaisena runkolinjana toimiva Kehärata on parantanut joukkoliikenteen palvelutasoa Helsingin seudun kunnissa. Kehärata on myös tuonut aiempaa sujuvammat liikenneyhteydet koko Suomesta Helsinki-Vantaalle, sillä se toimii lento- ja kaukojunaliikenteen yhdistävänä linkkinä. Kehäradan myötä on siis avautunut uusi yhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan ja muun Suomen välille. Kehärata on yksi Helsingin seudun historian merkittävimmistä joukkoliikehankkeista ja esimerkiksi Vantaan historian suurin investointihanke. Kehäradalla liikennöidään I- ja P-junilla. Lisätietoja aikatauluista ja hinnoista löytyy osoitteesta: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/keharata.

Teollisuusalueet

Vantaan työpaikkakehitys on kasvanut viime vuosien vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt Vantaalla koko 2000-luvun voimakkaammin kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja yhteensä kasvua on ollut 15 prosenttia. Yli 70 prosenttia Vantaan työpaikoista on palvelualoilla, reilut 20 prosenttia teollisuudessa ja vajaa prosentti maataloudessa. Vantaalla sijaitsee myös useiden yritysten ja virastojen pääkonttoreita. Suurin osa teollisuus- ja tuotantotoiminnasta on keskittynyt Kehä III:n varrelle sekä lentoaseman läheisyyteen. Erityisesti pääteiden solmukohdassa sijaitseva Vantaan Akseli tunnetaan logistiikan, teollisuuden ja kaupan yritysalueena. Se sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman puolivälissä sekä Lahden moottoritien ja Kehä III:n risteyksessä. Liikenneyhteydet sieltä Helsingin keskustaan sekä kaikille pääteille ovat erinomaiset. Keskeisen sijainnin lisäksi hyvä työvoiman saatavuus, merkittävät asiakasvirrat ja mahdollisuus laajenemiseen ovat houkutelleet ja houkuttelevat edelleen alueelle uusia yritystoimijoita.

Vantaan Akselin ohella Petikon kaupunginosassa sijaitsee tunnettu teollisuus- ja kauppa-alue. Liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään Vantaan suurimpia yrityksiä ovat Finnair Oyj, taloteknisiin palveluihin ja kiinteistötoimintaan keskittyvä Onvest Oy, Lidl Suomi Ky sekä lääketukku Tamro Oy. Teollisuusyrityksistä suurimmat liikevaihdot ovat rakennustuotteita valmistavilla Uponor Oyj:llä ja Tikkurila Oyj:llä, jotka ovat Vantaan viidenneksi ja kuudenneksi suurimmat työllistäjät henkilöstömäärällä mitattuna. Parhaimman tuloksen viime vuosina ovat tehneet Veikkaus Oy, komponentteja telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuudelle valmistava Lite-On Mobile Oyj, Finnair Oyj, Lidl Suomi Ky sekä rakennuskoneita vuokraava Cramo Oyj. Teollisuusyrityksistä hyvään tulokseen ovat yltäneet myös Tikkurila Oyj sekä Uponor Oyj. Yksi tunnetuimmista Vantaalla toimintaansa pyörittävistä yrityksistä on erityisesti suklaastaan tunnettu Fazer, jonka pääkonttori ja leipomo sijaitsevat Vantaan ja Helsingin rajan tuntumassa Länsimäessä. Fazerin leipomon lähellä sijaitsee myös Valio Oy:n Vantaan tehdas.

Hotellit ja hostellit

Vantaa tarjoaa runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja sekä hyvien kulkuyhteyksien varrelta radan ja lentoaseman läheisyydestä että luonnonhelmasta. Vantaan majoitustarjonnasta löytyy ketjuhotelleja, hostelleja, bed & breakfast -majoitusta, huoneistohotelli sekä persoonallisia majoituskohteita. Erityisesti Helsinki-Vantaan läheisyydessä on runsaasti majoitusmahdollisuuksia, sillä alueella sijaitsee peräti kahdeksan eri hotelliketjuihin kuuluvaa hotellia ja kaksi hostellia. Lisäksi lokakuussa 2016 ovensa lentoaseman läheisyydessä avaa upouusi Clarion Hotel -ketjun hotelli. Lentoaseman lähellä sijaitsee myös Viihdekeskus Flamingo, jonka yhteydessä majoitusta tarjoaa 309-huoneinen Sokos Hotel. Majoituksen lisäksi Helsinki-Vantaan läheisyydessä sijaitsevat hotellit tarjoavat kokoustiloja, ravintoloita sekä mahdollisuuden rentoutumiseen esimerkiksi saunassa. Helsinki-Vantaan erikoisuutena on lentokenttähotelli, joka sijaitsee T2-pääterminaalin P-kerroksessa.

Vantaan vilkkaimman rautatieaseman, Tikkurilan, lähellä on niin ikään laadukasta majoitustarjontaa. Aivan aseman lähistöllä sijaitsee esimerkiksi Sokos Hotel -ketjun hotelli, jonka yhteydessä on neljä ravintolaa. Näistä ravintoloista erityisesti Tulisuudelma on tunnettu liveartistien suosittuna esiintymispaikkana. Hotellien lisäksi Vantaalla on vuokrattavana myös kalustettuja asuntoja, joita esimerkiksi Forenom tarjoaa Hiekkaharjussa ja lentoaseman läheisyydessä. Länsi-Vantaalla Hämeenkylän kaupunginosassa sijaitsee Hämeenkylän kartano, jonka juuret vievät vuosisatojen taakse. Ainutlaatuinen kartanohotelli sijaitsee maalaisidyllissä, piilossa pääkaupunkiseudun vilinältä. Majoituksen lisäksi kartanohotellilla on kokoustiloja sekä laadukas à la carte -ravintola. Myös muita uniikkeja ja persoonallisia majoitusvaihtoehtoja löytyy luonnonhelmasta, kuten Sipoonkorven kansallispuiston läheisyydestä.