Intro

Erityisesti teollisuus- ja logistiikka-alueena profiloitunut Vantaa tunnetaan parhaiten Helsinki-Vantaan lentokentästä ja sen ympärille kehittyneestä suuresta Aviapolis -työpaikkakeskittymästä. Lentokentän, satamien ja muualle Suomeen johtavien tie- ja raideyhteyksien välille kehittyneen infrastruktuurin lomaan on teollisuuden ja liiketoiminnan myötä kehittynyt myös erilaisia asuinalueita ja palvelukeskittymiä. Vantaalla nykyaikaisia palvelukokonaisuuksia tarjoavat Jumbon, Flamingon, ja Dixin kaltaiset suuret ostos- ja viihdekeskittymät majoitus- ja virkistystoimintoineen. Näiden keskusten ja parannettujen tie- ja raideyhteyksien myötä Vantaata kehitetään kohti modernimpaa ja houkuttelevampaa kaupunkirakennetta.

Lentokenttäalueen, uusien juna-asemien ja rataosuuksien lomaan rakentuu kiihtyvällä vauhdilla asuin- ja työpaikka-alueita, joiden arvonnousu tulee korostumaan tulevaisuudessa hyvien yhteyksien, toimivan kaupunkisuunnittelun ja elinkeinotoiminnan entistä parempien edellytysten myötä. Monia kaupunginosia täyttävät Vantaalla varasto- ja teollisuusrakennukset eräänlaisina keskittyminä.

Asuntokanta Vantaalla muodostuu muutamien vilkkaampien keskustojen kerrostaloasunnoista (n. 62%), väljempien alueiden pari- ja omakotitaloalueista (n. 25%) ja rivitaloasunnoista (n. 13%). Suuren määrän työpaikkoja tarjoavat Vantaalla varastot ja muu logistiikkatoiminta. Asukkaille ja vierailijoille vantaalaista kulttuuritarjontaa ja elämyksiä tarjoavat mm. Vantaan kaupunginmuseo, Tiedekeskus Heureka, Konserttitalo Martinus, monitoimikeskus Myyrmäkitalo, sekä erilaiset tapahtumat, kuten Vantaan musiikkijuhlat, erilaiset festivaalit ja useat markkinatapahtumat. Vantaan puistot ja luonto tarjoavat mahdollisuuksia virkistäytyä. Vantaan Kuusijärven saunoista voi käydä uimassa vaikka keskellä sydäntalvea, ja viereisen kansallispuisto Sipoonkorven alueella voi harrastaa retkeilyä. Myös Nuuksion kansallispuistoon pääsee Vantaalta nopeasti esimerkiksi Vihdintietä pitkin.

Alueen historia

Vantaa tunnettiin vielä 1970 -luvulle tultaessa Helsingin maalaiskuntana. 1970 nimi muutettiin kuitenkin Vantaan kauppalaksi, ja paria vuotta myöhemmin Vantaasta tuli kaupunki. Vakiintunutta asutusta Vantaalla on ollut viimeistään 1300 -luvulla, jolloin alue oli Ruotsista tulleiden siirtolaisten asuttamaa. Vantaan läpi kulkeva Hämeenlinnaan johtava vanha maantie toi mukanaan kasvavassa määrin asukkaita, ja vuosisatojen saatossa myös Viipurin ja Turun välinen maantie kasvattivat alueen merkitystä.

1800 -luvun puolenvälin jälkeen rautatien rakentamisen myötä Tikkurilasta kehittyi taajama. Varsinainen väestönkasvu Vantaalla koettiin sotien jälkeen, kun maaltamuutto ja tiestön kehitys loivat alueelle pientaloalueita. 1950 -luvulla Helsinki-Vantaan lentoaseman rakentaminen kiihdytti Vantaan kasvua ja teollisuuden keskittymistä alueelle. 1970 -luvulle tultaessa Martinlaakson rata, ja valtaväyliä yhdistävä Kehä III synnyttivät uusia Myyrmäen kaltaisia asutuskeskuksia. Nämä pikaisen liikennöinnin mahdollistavat uudet väylät toivat myös Vantaalle varastoja ja muuta logistiikkatoimintaa. Nykypäivään mennessä nämä kaupunkirakenteet ovat kasvaneet ja vahvistuneet, ja mm. Kehäradan rakentaminen, ja Aviapolisin ja Tikkurilan alueen kehittäminen viime vuosina ovat nostaneet Vantaan entistä merkittävämmäksi osaksi modernia metropolialuetta.

Alueen infrastruktuuri

Vantaan liikenneyhteydet ovat rakentuneet tärkeimpien ja vilkkaimpien alueiden, sekä satamien, lentokentän ja valtaväylien välille kysynnän ja tarpeiden myötä. Vantaalla varastot, sekä tavaraliikenne onkin hyvin sujuvaa verrattuna esimerkiksi pääkaupunkimme liikenteeseen. Infrastruktuuria ja kapasiteettia myös parannetaan ja kehitetään Vantaan alueella palvelemaan jatkuvasti kasvavaa käyttöastetta ja kysyntää. Vantaan varasto- ja logistiikka-alueilta liikennöivät kuljetukset pääsevät sujuvasti liittymään valtaväylille, oli määränpäänä sitten kohde kauempana Suomessa, tai ulkomaille liikennöivä lento- tai merirahti. Säteittäin muualle suomeen Vantaan läpi ja sen läheltä kulkevat väylät, kuten Hämeenlinnanväylä, Lahdenväylä, Tuusulantie, Porintie, ja Porvoon moottoritie. Näille väylille siirtyminen onnistuu helposti poikittaisliikennettä palvelevien Kehäteiden kautta. Kehä I:n kautta pääsee sujuvasti myös esimerkiksi Turun moottoritielle ja Länsiväylälle.

Raideliikenteessä uusi Vantaankosken radan ja Pääradan yhdistävä Kehärata mahdollistaa sujuvan työmatkaliikenteen, ja tarjoaa merkittävän parannuksen lentoasemalle matkustamiseen julkista liikennettä käyttäen. Matka Helsingin keskustan ja Lentoaseman välillä taittuu I- ja P-junilla puolessa tunnissa. Vantaan keskuksista lentoasemalle pääsee junalla erittäin nopeasti. Esmerkiksi Tikkurilasta matka-aika lentoasemalle on vain 7 minuuttia. Kehärata on tuonut Vantaalle uusia juna-asemia viisi kappaletta, ja kokonaisuutta tukemassa on myös linja-autoliikenteen runkolinja 560 Myyrmäestä Malmille, jonka avulla hieman radasta etäämmältä kulkevat pääsevät suoraan junayhteyden äärelle.

Yritysalue

Pääkaupunkiseudulla Vantaa erottuu selkeästi tuotannollisten tilojen määrässä. Siinä missä esimerkiksi Helsingissä tuotannollisia tiloja on kokonaisuudessaan n. 570 000 ja Espoossa vain noin 200 000 neliömetriä, Vantaalla varastot ja tuotannolliset tilat käyttävät jopa 880 000 neliömetriä. Myös näiden tilojen käynnissä olevat rakennushankkeet ovat Vantaalla mittavat (n 40 000 neliömetriä rakenteilla), kun Helsingissä ja Espoossa kehitystä ei juurikaan ole havaittavissa.

Vantaan ollessa selvästi edustettuna logistiikka- ja teollisuustilojen tarjoajana, selkeää tilastollista vertailua kiinteistöjen vuokrista voi olla vaikea tehdä, mutta yleisesti toimitilojen trendejä seuratessa on selvää, että Vantaalla vuokrahinnat ovat alhaisemmat kuin Helsingissä ja Espoossa. Esimerkiksi liiketilojen suhteen Helsingin keskustan ja Espoon Leppävaaran mediaanivuokrat liikkuvat jopa tasolla 40-50 €/kk/m2. Vantaan keskustoissa liiketilojen vuokrat ovat esimerkiksi Myyrmäen alueella 11-15 €/kk/m2 välillä, ja Tikkurilan alueella noin 15-20 €/kk/m2. Poikkeuksen hintoihin Vantaalla tekee Tammiston ja Pakkalan alue, missä liiketilojen hinnat liikkuvat jo 30-40 €/kk/m2 alueella. Samankaltainen trendi vallitsee myös toimistotilojen kohdalla. Tuotannollisten tilojen ero pelkästään Helsingin sisällä on selvä; Vantaan rajalle sijoittuvan Konalan alueen 6,4-8,99 €/kk/m2 hintaluokasta aina Helsingin keskustan 11-17 €/kk/m2 haarukkaan asti.

Yksi pääkaupunkiseudun suosituimmista ostoskeskuksista on Vantaan Pakkalassa sijaitseva ostoskeskus Jumbo. Tämä Tuusulanväylän ja Kehä III:n kainalossa sijaitseva 120 liikkeen ostoskeskus houkuttelee vuositasolla yli 10 miljoonaa kävijää, ja Jumbon yhteydessä toimiva viihde- ja ostoskeskus Flamingo tarjoaa asiakkaille hotellimajoituksen ohella runsaasti viihdettä, kuten ravintoloita, keilahallin, elokuvateatterin ja seikkailupeliareena Prison Islandin. Jumbon ympäristöstä löytyy mm. Retail Park, jonka palvelut ovat keskittyneet sisustus- huonekalu- ja rautakauppatoimintaan sekä kodintekniikkaan. Tikkurilan uusi rautatieaseman yhteyteen rakennettu ostoskeskus Dixi käsittää toistaiseksi noin 30 liikettä 8300 neliömetrin alueella. Laajennusten valmistuttua 2019 mennessä ostoskeskuksen koko kasvaa jopa noin 57 000 neliömetriin.

Dixin ja sen yhteydessä olevan aseman kävijämäärän arvioidaan yltävän jopa 15 miljoonaan kävijään vuodessa. Tikkurilan keskustasta on muokattu Dixin rakennuksen yhteydessä kävelykeskusta, jonka alueelta löytyy lukuisien palvelujen ja liikkeiden lisäksi muunmuassa skeitti- ja parkourpuistot, esiintymisalue ja paljon muuta. Myyrmäessä palvelut keskittyvät kauppakeskus Myyrmannin alueelle. Myyrmannin kauppakeskuksesta löytyy 120 liikettä, ja vierestä löytyy palvelukeskus, jossa toimii mm. myyrmäen kirjasto, Vantaan taidemuseo, kuvataidekoulu ja Vantaan aikuisopisto. Tulevaisuus tuo tullessaan myös Aviapolisin alueelle aivan uuden kaupunginosan palveluineen.

Ostovoima

Vantaalla on muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna pienimmät tuloerot. Toisaalta myös pienituloisten mediaanitulot ovat Vantaalla suuremmat kuin Helsingissä ja Espoossa. Vuosien 2007-2013 välillä vantaalaisten keskitulon kehitys (+13,8%) on ollut suurempaa kuin naapurikunnissa Helsingissä (+12,3%) ja Espoossa (+10,7%). Vantaalla kaupan myynti myös ylittää alueen ostovoiman, mikä johtuu Vantaan runsaasta ja houkuttelevasta tarjonnasta – ympäryskuntien alueelta tulee Vantaan palveluiden luokse huomattavan paljon asiakkaita. Ostovoiman siirtymä, eli alueen ostovoiman ja toteutuneen kaupan erotus oli Vantaalla vuonna 2013 23% positiivinen. Vantaan kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon jatkuva väestönkasvu ja siitä syntyvä lisätarve liiketiloille.

Pysäköinti

Vantaalla kaupunkirakenne sallii runsaan pysäköintitilatarjonnan edullisin hinnoin verrattuna esimerkiksi Helsingin pysäköintihintoihin, jotka lähtevät halvimmillaankin jo 1 euron tuntimaksusta. Vantaalaisten asutuskeskusten, juna-asemien ja muiden vilkkaimpien alueiden paikoitustilat on mitoitettu hyvin vastaamaan kysyntää. Maksullisia parkkipaikkoja löytyy lähinnä lentoaseman läheisyydestä, ja näiden paikoitusalueiden hintatasot vaihtelevat riippuen sijainnista ja tyypistä. Aivan lentoaseman vieressä sijaitsevat parkkihallit sijoittuvat hintahaarukassa yläpäähän. Muutamaa sataa metriä etäämmällä sijaitsevat hieman edullisemmat lentoparkit ovat vartioituja ulkopysäköintialueita, ja kauimpana lentokenttäalueelta muutamien kilometrien päässä sijaitsevat lentopysäköinnit ovat edullisimpia, ja näiltä alueilta järjestetään tasaisin väliajoin kuljetuksia lentoasemalle ja toisinpäin.

Myös vilkkaan Tikkurilan alueella on paikoin maksullisia pysäköintialueita. Esimerkiksi kauppakeskus Dixin pysäköintihalleissa pysäköinti on maksullista. Hinta on kuitenkin edullinen, esimerkiksi kesän 2016 ajan 24 tunnin pysäköinti maksaa tarjouksena vain 4 euroa. Kauppakeskus Tikkurin pysäköintihallissa ensimmäinen tunti on ilmainen, jonka jälkeen pysäköinti maksaa 1 euron puolelta tunnilta. Muuten vantaalaisissa kauppakeskuksissa ja muissa keskittymissä pysäköinti on useimmiten ilmaista.

Kehitysnäkymät

Merkittävimpiä Vantaalla käynnissä olevia hankkeita on Aviapolis Asema -hanke, jonka yhteydessä lentoaseman välittömään läheisyyteen muodostuu aivan uusi kaupunginosa. Aviapolis Asema -alue kytkeytyy rautatieverkostoon kehäradan avulla, ja alueelle rakennetaan sekä työpaikkoja, että asuntoja. Työelämää, globalisaatiota ja verkostoitumista edistävä kaupunkisuunnittelu mahdollistaa vaivattoman asumisen ja työskentelyn, sekä matkustamisen tehokkalla tavalla. Toisena lenttokenttäalueen uutena hankkeena aloitetaan lentokentän viereen rakennettava viihde- ja media-alan monitoimikeskus Aviapolis Studios, joka tarjoaa puitteet erilaisille tapahtumille, kuten konserteille, konferensseille ja messuille. Tiloissa tuotetaan myös TV-ohjelmia. Tapahtumille on tulossa käyttöön n. 5000 neliömetriä, ja toimistotiloiksi n. 16 000 neliömetriä.

Vuonna 2020 valmistuva Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalin laajennushanke kasvattaa aseman tiloja lähes puolelle, eli jopa 75 000 neliömetrillä. Tämän laajennuksen myötä lentoasemalla voidaan palvella vuositasolla nykyisen 16 miljoonan asikkaan sijasta jopa 20 miljoonaa lentomatkustajaa. Tikkurilan alueen keskusta on käynyt läpi mittavia muutoksia toimisto- ja liikekeskus Dixin valmistumisen myötä. Dixin laajennusosa valmistuu vuoden 2017 keväällä. Uusine toreineen, puistoineen, esiintymispaikkoineen ja kävelykatuineen Tikkurilan keskusta tulee tarjoamaan viihtyisämpää kaupunkiasumista ja palveluja, sekä lapsille ja nuorille mm. skeitti- parkour- ja leikkialueet. Yleisesti Vantaan kaupunkisuunnittelu on arvioinut vanhojen ostoskeskusten kysyntää ja tarjontaa, ja linjannut, että noin kymmenen Vantaan vanhaa ostoskeskusta voidaan uudistaa nykyaikaiselle ja kysynnän mukaiselle tasolle.

Teollisuusalueet

Vantaan alueella toimii monia suuria kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Tikkurilan maalitehdas, Pekkaniska, Fazerin makeistehdas, Onninen, ISS Palvelut, Pöyry, Vaisala ja monet muut vantaalaiset suuryritykset työllistävät huomattavia määriä työntekijöitä. Veikkauksen ohella Finnair on yksi suurimmista suomalaisista yhtiöistä ja Finnavia, sekä Ilmailuhallinto ovat niinikään merkittäviä ilmailualan työllistäjiä. Forsmanin ja Nordqvistin teetalot, ranne- ja sukellustietokoneiden valmistaja Suunto, sekä Halti ovat esimerkkejä arvostetuista brändeistä.

Vantaalla on runsaasti autokauppatarjontaa, ja pääkonttoreita Vantaalla pitävät mm. Toyota, Volvo ja Ford. Vantaan varastot, logistiikka, tukkukauppa ovat näkyvä osa elinkeinoelämää. Esimerkiksi logistiikkatoimintaa harjoittava Onvest on Vantaan kolmanneksi suurin yritys. Postnordin palvelut kattavat toiminnallaan pohjoismaiden markkinat, ja yrityksen Suomen toiminta keskittyy Vantaan Virkamiehessä sijaitsevaan logistiikkakeskukseen.

Vuonna 2006 Ruokakeskon päivittäistavaratoiminnan ja Kespedin kuljetus- ja huolintaliiketoiminnat yhdistäneen Keslogin logistiikka keskittyy Turun ohella suureen Vantaan varastoon. Vantaalla varasto- ja kuljetusliiketoimintaa on kehittynyt erityisesti lentoaseman ympäristöön, ja jo pelkästään ilmailuun kytkeytyvää logistiikkatoimintaa harjoittavat alueella useat kymmenet yritykset, mahdollistaen pikarahtitoiminnan kaikkialle kansainvälisille markkinoille.

Hotellit ja hostellit

Vantaalla majoitusta tarjoavat monet eri hotellit. Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella ja sen läheisyydessä tasokkaita moderneja hotelleja kokoustiloineen ja lukuisine palveluineen ovat mm. Hilton Helsinki Airport, Cumulus Airport, GLO Helsinki Airport ja Bestwestern Pilotti, Clarion Hotel Vantaa Airport ja Holiday Inn Helsinki-Vantaa Airport. Jumbon kauppakeskuksen yhteydessä toimii Break Sokos Hotel Flamingo, ja toisella puolella Kehä III -väylää Rantasipi Airport. Tikkurilan alueelta löytyy Hotelli Tikkurila, sekä viihtyisästä yökerhostaan tunnettu Original Sokos Hotel Vantaa. Lentoaseman läheiset huoneistohotellit Avia Apartments ja Helsinki Airport Suites tarjoavat laadukkaat puitteet omatoimisempaa majoitusta suosivalle.

Hieman erilaista majoitusta tarjoaa kartanohotelli Hämeenkylän Kartano Kehä III:n ja Porintien risteyksen tuntumassa. Vielä paremmin kulttuurihistorian äärelle pääsee majoittumaan Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, Pyhän Laurin kirkkoa vastapäätä sijaitsevan Solhem Bed & Breakfastin tiloissa. Majoitustilat sijaitsevat 1800 -luvun punamultatalossa. Vantaan lisäksi läheltä löytyy myös ympäryskuntien majoituskohteita aina Helsingin keskusta-alueen loistohotelleista rauhallisempiin majoitusympäristöihin, kuten lentoasemalta viidentoista minuutin ajomatkan päässä sijaitsevaan Majatalo Onnelaan Tuusulanjärven rannalla. Myös Espoon Nuuksion kansallispuiston ja Korpilammen vesipuisto- ja laskettelukeskusalueelle on Vantaalta lyhyt matka. Näiden virkistystä ja aktiviteetteja tarjoavien toimijoiden palveluihin lukeutuvat myös erilaiset majoituspalvelut aina hotellimajoituksesta mökkeihin.