Intro

Turun keskustassa on paljon toimitilojaTurku on Suomen vanhin, maan lounaisosassa sijaitseva kaupunki, joka arvioiden mukaan on perustettu jo vuonna 1229. Se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan, ja seudun muita kuntia ovat Kaarina, Lieto, Masku, Naantali ja Raisio. Turun voi tunnistaa muun muassa keskustan läpi virtaavasta Aurajoesta, arvokkaista kulttuurihistoriallisista rakennuksista sekä kauniista Turun saaristosta, jota ympäröi Itämereen kuuluva Saaristomeri. Saaristo, joka koostuu jopa 40 000 saaresta ja luodosta, ulottuu aina Ahvenanmaalle saakka. Suurimmat saaret ovat Ruissalo, Hirvensalo, Satava ja Kakskerta.

Asukkaita Turussa on noin 184 000, eli kyseessä on maamme viidenneksi suurin kaupunki. Koko seutu huomioon ottaen asukkaita on yli 310 000. Turun pääkieli on suomi, mutta asukkaista jopa noin viisi prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja kaupunki onkin virallisesti kaksikielinen. Ruotsin kieltä puhuvat tuntevat kaupungin paremmin nimellä Åbo, ja puhutaanpa siellä myös sataa muuta kieltä.

Turku nautti kunniastaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011, ja kaupungin kulttuuri kukoistaa edelleen. Ei ole sattumaa, että Turkua kutsutaan kulttuurin, taiteen ja historian kaupungiksi, sillä eurooppalaiset virtaukset ovat kautta aikojen kulkeutuneet muualle Suomeen juuri Turun kautta. Alue on vireä, vetovoimainen ja jatkuvassa kasvussa; kasvuvauhdin on vuonna 2016 todettu olevan noin 1800 henkeä vuodessa. Alueelle mielivät niin matkailijat, kongressien järjestäjät kuin yrityksetkin: esimerkiksi yrityksiä siellä toimii yli 12 000. Nuorekkuutta kaupunkiin tuovat opiskelijat, joita on arvioiden mukaan yli 38 000. He saavat tasokasta opetusta muun muassa kahdessa yliopistossa ja neljässä korkeakoulussa. Yhteistyö sidosryhmien ja muiden kaupunkien, kotimaisten ja ulkomaisten, kanssa on aktiivista. Kaupungilla on omat toimistot Pietarissa ja Brysselissä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Alueen historia

Turun kaupungin alkuvaiheet sijoittuvat vuoteen 1229, jolloin piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Turun Koroisiin. Vuonna 1249 alueelle perustettiin Suomen Turku on historiallinen yrityskaupunkiensimmäinen luostari ja luostarikoulu. Kuuluisan Turun linnan rakentaminen alkoi vuonna 1280, ja tästä noin kaksi vuosikymmentä myöhemmin vihittiin käyttöön Turun tuomiokirkko. Vuonna 1488 sivistyksessä otettiin suuri harppaus, kun Suomen ensimmäinen suomenkielinen kirja, Missaele Aboense, painettiin Turussa.

Edelläkävijä kaupunki oli myös koulutuksessa, sillä Suomen ensimmäinen yliopisto, Turun Kuninkaallinen Akatemia, perustettiin vuonna 1640. Maamme ensimmäinen sanomalehti, nimeltään Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, alkoi ilmestyä vuonna 1771. Kaupungilla on kuitenkin ollut myös epäonnea: Vuonna 1809 saatu pääkaupungin asema menetettiin Helsingille 1812. Lisäksi 15 vuotta myöhemmin Turussa syttyi Pohjoismaiden tuhoisin tulipalo, joka poltti poroksi lähes kaiken. Vähitellen kaupunkia alettiin rakentaa uudelleen, ja muun muassa jokilautta ja yliopistot aloittivat toimintansa.

Alueen infrastruktuuri

Turkuun on erinomaiset liikenneyhteydet mistäpäin Suomea tahansa, ja huolimatta väliin jäävästä Itämerestä kaupunki on myös lähellä Eurooppaa. Turkua pidetäänkin Suomen porttina länteen. Kaupungista on tarjolla suoria lentoyhteyksiä muun muassa Gdanskiin, Alicanteen ja Riikaan. Osan vuotta lentoja on Budapestiin ja suorat rahtilennot suuntautuvat Belgian Liègeen. Niin ikään Tukholma ja Maarianhamina ovat kätevästi ja nopeasti saavutettavissa ilma- tai meriteitse. Kotimaan lentoja on Helsinkiin ja Ouluun ja osan vuotta myös Kittilään. Turun matkustajasatama on Suomen toiseksi vilkkain, 3,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Rahtiyhteydet Skandinaviaan ja Manner-Eurooppaan ovat säännölliset ja sujuvat. Määräsatamia on lähes 20 sataman verran. Merkittävässä asemassa on Naantalin teollisuuskäytössä oleva satama. Päivittäisiä laivavuoroja Turusta Naantali on kymmenkunta.

Yhteydet ovat hyvät paitsi etelään ja länteen myös itään, sillä Turusta Venäjälle pääsee kätevästi autolla E18-tietä pitkin tai junalla Helsingin kautta. Suurista suomalaisista kaupungeista Tampere ja Helsinki ovat enintään parin tunnin linja-auto- ja junayhteyksien päässä. Helsinkiin on päivittäin 17 junavuoroa ja Tampereelle 10; palvelevia asemia ovat keskusrautatieasema ja Kupittaan asema. Lisäksi Helsinki–Vantaan lentoasemalle pääsee linja-autolla ympäri vuorokauden runsaassa kahdessa tunnissa. Henkilöautolla koko Suomi on näppärästi tavoitettavissa moottori- tai valtateitä pitkin. Myös Turun sisäiset liikenneyhteydet ovat kattavat, matkustipa sitten henkilöautolla tai bussilla. Vuonna 2014 joukkoliikennettä yhtenäistettiin ja syntyi Turun seudun joukkoliikenne Föli. Fölissä ovat mukana Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko. Vesiliikenteessä toimii vastaavasti Föri eli kaupunkilautta, joka kuljettaa maksutta Aurajoen yli länsi- ja itärannan välillä.

Yritysalue

Vaikka hinnat ovat koko maassa noususuunnassa, alueen hintataso on viime vuosina pysynyt maltillisena, myös Turun toimitilojen hintataso. Kaupunki on kalleimpien kuntien listalla vasta 13. sijalla, ja sen keskustakin on postinumerovertailussa hädin tuskin sadan kalleimman kunnan joukossa. Varastot ja muut toimitilat Turussa ovat keskimäärin kolmanneksen edullisempia kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta on alueella 2233 €, mikä on 0,45 % vähemmän kuin vuonna 2015.

Vertailun vuoksi pääkaupunkiseudulla neliöhinta on keskimäärin 3942 € ja muualla Suomessa 1853 €. Turun neliöhinnoiltaan kalleimpia alueita ovat Itäinen keskusta, Turku Keskus ja Vartiovuori-Samppalinna. Edullisimpia alueita puolestaan ovat Varissuo, Jäkärlä ja Pansio-Perno. Turun toimitilat luovat hyvät lähtökohdat yrittämiseen alhaisilla kustannuksilla, hyötyen samalla ison kaupungin palveluista ja tasaisesta asiakasvirrasta.

Turun keskusta on vilkas yritysalueTurun ostosmahdollisuudet ovat monipuoliset ja lähes rajattomat, mitä suurelta kaupungilta voi usein odottaakin. Suosituimmat paikat ostoksien tekemiseen sijaitsevat ydinkeskustassa lähellä Kauppatoria. Myös Kauppatori itsessään on oiva ostoskohde ja avoinna ympäri vuoden. Lähiaikoina käynnistyvät Kauppatorin uudistustyöt, joiden tarkoitus on päivittää tori nykyaikaan ja tehdä siitä houkuttelevampi. Turun keskustan sisätiloissa puolestaan palvelevat erilaiset ostos- ja kauppakeskukset.

Kaupungin suurimmat ostoskeskukset ovat keskustassa sijaitseva Hansa sekä Helsingintien varrella oleva Skanssi, jonne on keskustasta noin neljän kilometrin matka. Pienistä ostoskeskuksista on keskustassa myös KOP-kolmio. Hansan tarjontaan kuuluu muun muassa asuste- ja kenkäliikkeitä, urheiluliikkeitä, kirjakauppoja, kodinsisustusliikkeitä ja elektroniikkamyymälöitä. Keskuksen yhteydessä toimii myös tavaratalo Stockmann. Skanssissa puolestaan palvelee noin sata erikoisliikettä ja tavaratalo sekä kahvila- ja ravintolamaailma.

Raision puolella monia myymälöitä pääsee kiertelemään kauppakeskus Myllyssä. Turun seudun ostoskeskukset ovat kaikin puolin hyvänkokoisia, sillä niissä on 90–150 liikettä. Pienemmässä mittakaavassa vanha Kauppahalli Aurajoen kupeessa on viehättävä ostospaikka, josta mukaan voi tarttua hyviä löytöjä ja tuliaisia. Niin ikään suosittuja ovat antiikki- ja antikvariaattiliikkeet, joihin vanhojen aarteiden etsijät voivat suunnata. Pikkuputiikit tarjoavat laatua, designia ja jokaiselle jotakin ostettavaa. Niitä ja erikoisliikkeitä löytyy etenkin keskustan poikki kulkevan Linnankadun varrelta. Kaupungin houkuttelevat ostosmahdollisuudet ja asiakkaiden suuri määrä takaavat sen, että liike-elämän näkymät yrityksille ovat nousujohteiset.

Toimivat varastot keskustassa tekevät logistiikasta tehokkaampaa. Tavaran siirtäminen varastosta toiseen varastoon on vaivatonta. Uusillakin yrityksillä on mahdollisuudet menestyä seudulla, jossa innovaatiot otetaan avoimesti vastaan. Turun seudulla asuu paljon aktiivisia, ennakkoluulottomia ja maksukykyisiä kuluttajia, ja kaupankäynti myös yritysten välillä käy vilkkaana ympäri vuoden.

Ostovoima

Turun keskusta on vilkas ostosalueTurun alueella sijaitsee useita korkeakouluja, joiden opiskelijoista moni jää käyttämään palveluja Turkuun ja työskentelemään yrityksiin Turun toimitiloissa. Noin 73 % turkulaisista on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon ja noin 32 % korkeakoulututkinnon. Alueen asiakaskunta on siis korkeasti koulutettua ja hyvin palkattua, mikä näkyy hyvänä ostovoimana. Turkulaisen veronalaiset vuositulot ovat keskimäärin 27 532 € (tilasto 2014). Korkeasti koulutettujen osuus alueen väestöstä onkin hivenen suurempi kuin maassa keskimäärin (koko Suomi n. 30 %).

Turun asukkaista noin 68 % on 15–64-vuotiaita, mikä on suhteellisesti hieman enemmän kuin tyypillisessä suomalaisessa kunnassa. Tämä tarkoittaa, että myös aktiivisia kuluttajia on runsaasti. Alue on muuttovoittoinen, joten asiakaskuntaa tulee riittämään tulevaisuudessakin hyvin. Seudulle muutetaan paljon muualta Suomesta töiden ja opintojen perässä, ja myös maahanmuuttajien määrä kasvaa nopeasti. Urbaanit kulutustottumukset enteilevät palveluiden monipuolista käyttöä. Esimerkiksi verkko-ostosten yleistyminen tarkoittaa yhä suurempaa tarvetta jakelukeskuksille ja varastoille. Varastojen on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä jakelijoita ja asiakkaita.

Pysäköinti

Turun keskusta jakautuu kahteen eri vyöhykkeeseen, mikä tarkoittaa, että niillä on eri tuntimaksut. Ensimmäiseen vyöhykkeeseen kuuluu Turku vapaat tilat katuvarsipysäköinti ydinkeskustan alue, jossa pysäköinti maksaa 3,00 €/tunti. Muu kaupunki kuuluu toiseen vyöhykkeeseen, jossa pysäköinnistä veloitetaan 1,50 €/tunti. Tuomiokirkon ympäristössä ensimmäinen pysäköintitunti maksaa 0,80 € ja seuraavilta tunneilta 0,60 €/tunti. Pysäköintimaksu on 0,60 €/tunti myös Kiinanmyllynkadun pysäköintialueella ja Varissuon jäähallilla.

Pysäköintialueet ovat maksullisia pääsääntöisesti arkisin klo 9–18 ja lauantaisin klo 9–15. Sunnuntaisin pysäköinti on maksutonta. Pysäköinnin voi maksaa käteisellä tai vaihtoehtoisesti matkapuhelimella. Pysäköinti on mahdollista myös maan alla parkkihalleissa. Ne eivät ole kaupungin omistuksessa, joten niihin pätee omat hinnoittelunsa. Turun alueella suurimpia parkkihalleja ovat Louhi, Julia, Stockmann, P-Centrum, Wiklund, Puutori, Turun teknologiakiinteistöt ja Auriga. Halleissa on tilaa jopa 600 ajoneuvolle.

Kehitysnäkymät

Turun kaupunki panostaa parhaillaan voimakkaasti keskustan kehittämiseen ja suurtalohankkeisiin. Tällä pyritään parantamaan kaupungin kasvuolosuhteita sekä kehittämään keskustan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Yhtenä keinoista nähdään houkuttelevien työpaikka- ja asuinympäristöjen sekä palvelujen tarjoaminen. Samalla yritetään vahvistaa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn asemaa koko kaupungin alueella. Vuoteen 2035 mennessä Turun keskustaan pyritään saamaan jopa 8 000 uutta asukasta. Kauppatori, joka on yksi kaupungin keskeisimmistä maamerkeistä, remontoidaan viihtyisämmäksi. LinPienvarastot yleistyvät Turussanakaupungin alueella asemakaavoituksessa otetaan huomioon tilavaraus raitiotielle, joka mahdollisesti rakennetaan tulevaisuudessa. Turussa on jo aikoinaan ollut raitiotie vuosina 1890–1972. Pikaraitiotien toteutus on mahdollinen, kun muun muassa rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus on sovittu.

Herttuankulmaan on suunnitteilla noin 1600 asukkaan viihtyisä, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen asuinalue ja kauppakeskus. Vaasanpuistoon suunniteltu 35-kerroksinen liike-, toimisto- ja asuntotorni on vielä harkinnassa. Kirstinpuiston nykyiselle pienteollisuus- ja varastoalueelle suunnitellaan keskustamaista, kestävien liikkumisratkaisujen kerrostaloasumista noin 1700 asukkaalle. Puutarhakadun ja satamaraiteen väliin on mahdollisesti suunnitteilla täydennysrakentamista ja jalankulkuyhteys satamaraiteen yli tai ali. Keskustan korkeimmat rakennukset ovatkin itse asiassa Puutarhakadulla: 44 ja 47 metriä korkeat kaksoistornit, jotka on rakennettu 1950-luvulla. Päätös Ruusukorttelin 16-kerroksisen asuintornin rakentamisesta on tarkoitus viedä Turun valtuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Kerttulinreunan suhteen selvitetään muun muassa erilaisia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia keskustatoiminnoille kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä.

Kaupungin luoteisosassa, Työmiehenpuistossa sijaitseva peltoalue on tarkoitus ottaa liike-, varasto- ja toimistokäyttöön. Kaiken kaikkiaan monilla kaupungin ja sen keskustan alueilla tutkitaan uusien asuin- ja liikekerrostalojen sekä varastojen rakentamismahdollisuutta. Vuonna 2016 rakennushankkeista on valmisteilla useita luonnoksia.

Teollisuusalueet

Turun keskusta laajenee ja vuokrattavat tilat lisääntyvätTurun seudun elinkeinorakenne on monipuolinen, mikä on osin laaja-alaisten koulutusmahdollisuuksien ansiota. Alueen päätoimialat ovat bio- ja ICT-alat, logistiikka, luovat alat, meri- ja metalliteollisuus sekä rakentaminen. Myös matkailu on keskeinen ala. Tärkeimpiä vientituotteita ovat laivat, koneet ja laitteet, elintarvikkeet, juomat, lääketeollisuuden tuotteet sekä diagnostiikka- ja tietoliikennetuotteet. Suomalaisten pörssiyhtiöiden pääkonttoreista seudulla ovat muun muassa Raision, Telesten, Biotie Therapiesen ja HKScanin pääkonttorit.

Seudulle on sijoittunut puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä diagnostiikkaan liittyvästä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Bioala työllistää seudulla arviolta 4 000 henkilöä ja sen osuus teollisuuden liikevaihdosta on 20 %. Bioalan keskus BioTurku koostuu noin 90 yrityksestä. Muista merkittävistä aloista ICT-alan tieteellinen keskus on Turku Science Parkissa. Kasvussa olevan pelialan teknologiaosaajia koulutetaan alueen korkeakouluissa. Luovan alan kärkeä alueella ovat muun muassa teollinen muotoilu ja markkinoinnin suunnittelu. Meriteollisuudesta 85 % sijaitsee Varsinais-Suomessa työllistäen lähes 8 000 ihmistä 400 innovatiivisessa yrityksessä.

Niin ikään maailman suurimmat loistoristeilijät ja ensimmäinen maakaasulla kulkeva matkustaja-alus on rakennettu Turun seudulla. Seudun rakentaminen on tunnetaan asiantuntevuudestaan, ja rakentamisen erityisosaamista on muun muassa kerrostalojen paikallaanrakentaminen. Vuoden 2012 tilaston mukaan alueen suurimpia työnantajia ovat STX Finland Turun telakka, Itella, Turun Osuuskauppa, Kesko, TS-Yhtymä, If-vahinkovakuutusyhtiö ja Metso. Kyseisenä vuonna teollisuudessa työskenteli yhteensä 9 553 henkilöä ja toimipaikkoja oli 644. Turun seudulta 500 suurimman suomalaisen yrityksen listalle (2010) ylsi monta yritystä, muun muassa HKScan, STX Finland Cruise, Verita Eläkevakuutus, Turun Osuuskauppa, Bayer Schering Pharma, Raisio, Nordkalk, TS-Yhtymä, Turku Energia, Teleste ja Maskun Kalustetalo.

Hotellit ja hostellit

vuokrattavat varasto hotellitTurussa on runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja yksin, ystävien tai perheen kanssa matkustaville. Kaupungilla on loma- tai liikematkailijoille paljon tarjottavanaan. Eripituisille matkoille ja erikokoisille budjeteille sopivia majoitusliikkeitä riittää. Valikoimaan kuuluu muun muassa hotelleja, majataloja ja hostelleja, mökkejä ja leirintäalueita.

Kylpylöitäkään ei kannata unohtaa, sillä Varsinais-Suomen maakunta on tunnettu laadukkaista kylpylöistään, joihin voi myös majoittua. Majoituskohteet sijaitsevat yritysmaailman ytimessä lähellä keskeisiä Turun toimitiloja. Turussa voi majoittua siellä, missä näkemisen arvoiset paikat ja kiinnostavat tapahtumatkin ovat.

Majapaikkoja löytyy urbaaneilta alueilta sekä rauhalliselta maaseudulta läheltä luontoa ja merta. Hotelleista neljän tai viiden tähden luokituksen ovat saaneet esimerkiksi Park Hotel, Centro Hotel Turku, Holiday Club Caribia, Radisson Blu Marina Palace Hotel ja Original Sokos Hotel Hamburger Börs. Viimeksi mainittu sijaitsee torin laidalla ja on Turun vanhin hotelli. Kelpo vaihtoehtoja ovat myös keskitasoiset tai alle keskitason jäävät hotellit.

Hostellimajoituksen tai budjettihotellimajoituksen voi valita muun muassa seuraavista: Laivahostel Borea, Guesthouse Kupittaa, Hostel Linnasmäki ja Hotelli Helmi. Laivahostel Boreassa asutaan 1960-lukuhenkisissä hyteissä. Idyllisessä Ruissalossa, luonnonsuojelualueen kupeessa palvelee majataloja, joista mainittakoon esimerkiksi Villa Rauhala ja B&B Harriet. Saariston maisemia pääsee ihailemaan vaikkapa Airisto Spassa tai Airiston Lumouksessa. Samalla yritysten liiketapaamisiin saa vaihtelua siinä missä henkilöstön virkistystilaisuuksiinkin, kun Turun toimitiloista siirrytään toisenlaiseen ympäristöön. Myös Turun ympäryskunnissa on lukuisia majoitusliikkeitä, joissa hinta-laatusuhde on kohdillaan.