Intro

Vuonna 1779 perustettu Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampere on Pirkanmaan maakuntakeskus, ja yhdessä ympäryskuntiensa kanssa se muodostaa Tampereen seutukunnan, joka on Helsingin seutukunnan jälkeen Suomen suurin väestökeskittymä lähes 390 000 asukkaallaan. Tampere sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella harjumaisemissa. Kaupungin keskustan läpi virtaa Näsijärven ja Pyhäjärven toisiinsa yhdistävä Tammerkoski, jonka rantojen punatiiliset tehdasrakennukset kertovat tamperelaisesta teollisuushistoriasta. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kosken lisäksi kaupungin tunnettuja maamerkkejä ovat Näsinneulan näkötorni, Särkänniemen huvipuisto, Pispalan ja Pyynikin kaupunginosat sekä Finlaysonin vanha tehdasalue museoineen, ravintoloineen ja elokuvateattereineen.

Tampere, on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen suurin talousalue ja kaupungissa on monipuolinen huippuosaamiselle perustuva elinkeinoelämä. Tampereen logistinen sijainti keskellä Suomea isojen liikenneväylien varrella tekee kaupungista houkuttelevan. Kaupungin houkuttelevuutta lisäävät myös yrittämiselle suopea ilmapiiri, monipuolinen kulttuuri- ja urheiluelämä, useat kiinteistö- ja kehittämishankkeet sekä laaja koulutustarjonta. Lukuisten muuttohalukkuus- ja imagotutkimusten mukaan Tampere on vuodesta toiseen Suomen vetovoimaisin yrityskaupunki.

Tampereella on neljä korkeakoulua ja erityisesti kaupungin yliopistot ovat suomalaisen tutkimuksen kärjessä. Korkeakoulujen ja korkeasti koulutettujen erittäin tasokkaasta osaamisesta kertovat koneenrakennus-, informaatio- ja terveysteknologian aloilla tehdyt lukuisat innovaatiot. Tampere toimii kotikaupunkina myös yli 15 000 yritykselle. Monet suomalaiset ja kansainväliset yritykset ovat viime vuosina siirtäneet toimitilansa Tampereelle juuri huippuosaamisen sekä kaupungin koko ajan laajenevan yritys- ja tutkimustoiminnan ansiosta. Tämä on lisännyt sekä toimitilojen kysyntää että tarjontaa. Tamperetta voidaankin tiivistetysti kuvailla suomalaisen huipputeknologian, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, urheilun ja yritystoiminnan keskukseksi.

Alueen historia

Tampereen historia teollisuuskaupunkina on komeaa luettavaa ja kaupunkia onkin nimitetty Suomen Manchesteriksi. Tästä vertauksesta juontaa juurensa myös kaupungin lempinimi Manse. Tampereesta kehittyi 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teollisuuden myötä kaupungissa alkoi tekniikan alan koulutus jo varhain. Erityisesti sotakorvaustuotteiden valmistus vuosina 1945–1952 edisti Tampereen metalliteollisuuden kasvua. Tampereelle syntyi myös Suomen ensimmäinen suurteollisuusyritys, Finlaysonin puuvillatehdas, jonka tehdassalissa syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo ja jonka toimitiloissa edelleen toimii yrityksiä. Muita tunnettuja tamperelaisia teollisuusyrityksiä ovat metalli-, metsä- ja tekstiiliteollisuusyritys Tampella, Frenckellin paperitehdas sekä konepajayritys Lokomo. Teollisuuden ohella Tampere tunnetaan siellä käydyistä merkittävistä sisällissodan taisteluista.

Perinteisen teollisuuskaupungin muutos tärkeäksi kasvukeskukseksi alkoi 1950-luvun lopulla, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti kaupunkiin ja vaihtoi nimekseen Tampereen yliopisto (TaY). Vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu aloitti toimintansa Tampereella ja itsenäistyi pian omaksi koulukseen. Nykyisin koulu tunnetaan Tampereen teknillisenä yliopistona (TTY).

Alueen infrastruktuuri

Tampereen ja sen kehittyvien uusien alueiden etuina ovat hyvä logistinen sijainti ja erinomainen näkyvyys. Vaikka Tampereen keskusta toimii edelleen liike-elämän palvelujen ja toimitilojen keskuksena, kaupungin muut alueet ovat vahvistamassa asemaansa elinkeinoelämässä. Keskustan kehittämisen lisäksi rakentaminen on siirtymässä ydinkaupungin ulkopuolelle, ja suunnitelmissa on uusia asuinalueita, kuten Hervantajärvi. Kaupunkiin on myös jo syntynyt uusia asuinalueita, kuten Vuores, jossa pidettiin Asuntomessut vuonna 2012. Väestönkasvusta ja uusista liikenneratkaisuista johtuen myös nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Uusia liike-, toimitila- ja varastoalueita on suunnitteilla ja rakenteilla vilkkaiden liikenneväylien varsille ja risteysalueille. Kasvavia yritys- ja toimitila-alueita ovat esimerkiksi Lielahden, Lakalaivan, Hatanpään–Nekalan sekä Kolmenkulman alueet. Uusien kasvavien alueiden kaavoituksissa on varattu tilaa muun muassa teollisuusrakentamiselle ja varastoille. Erityisesti uudet alueet tarjoavat logististen yhteyksien ja toimitilatarjonnan kasvaessa potentiaalisen toimintaympäristön eri toimialojen yrityksille.

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla eteläisessä Suomessa. Kaupunkiin kulkee kolme moottoritietä: valtatiet 3, 9, ja 12. Valtatie 12 on keskellä suurta muutosta, sillä siihen kuuluvalle Tampereen rantaväylälle rakennetaan Suomen pisintä maantietunnelia, joka valmistuu keväällä 2017. Autoliikenteen ohella junaliikenne on vilkasta, ja Tampere on yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Kaupungissa on myös kansainvälinen Tampere–Pirkkalan lentoasema. Tampereelle ollaan rakentamassa lisäksi raitiotietä, ja ensimmäisen ratikkalinjan liikennöinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2021. Ensimmäinen linja kulkee Hervannasta keskustaan. Tampereen seudun joukkoliikenteestä suurimman osan hoitaa Nysse, joka mahdollistaa helpon ja nopean liikkumisen sekä Tampereen sisällä että Tampereen ja sen ympäryskuntien välillä. Lisätietoja Nyssestä löytyy osoitteesta: http://joukkoliikenne.tampere.fi/.

Yritysalue

Tampere on hintatasoltaan keskimääräistä kalliimpi, mutta kuitenkin halvempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseutu. Asuntojen ja toimitilojen vuokrat ja myyntihinnat ovat nousseet tasaisesti koko 2000-luvun. Tilojen hintataso vaihtelee alueittain merkittävästi, ja vaihtelu koskee sekä vuokra-asuntoja, liike- ja toimistotiloja että varastoja. Tampereen kalleimmat tilat sijaitsevat keskustassa ja sen läheisyydessä. Edullisimmat tilat puolestaan ovat Lakalaivassa, Myllypurossa ja Nekalassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Hervannassa hintataso vaihtelee huomattavasti alueen sisällä, sillä alueelle on rakennettu 2000- ja 2010-luvuilla paljon uusia asuntoja, toimitiloja sekä varastoja. Esimerkiksi Technopolis Hermian uudet varastot ja tuotantotilat ovat neliöhinnaltaan kalliimpia kuin aiemmin sen lähelle Hervantaan rakennetut varastot. Toimitilojen keskimääräiset koot vaihtelevat hintojen tapaan alueittain, sillä keskusta-alueella varastot ovat pienempiä kuin uusilla alueilla olevat varastot. Tampereen varastotarjonta keskittyykin suurimmaksi osaksi keskusta-alueen ulkopuolelle ja kaupungin reuna-alueille.

Tampereen ostosmahdollisuudet painottuvat pääasiassa keskusta-alueelle, jossa sijaitsevat Tampereen puistomainen pääkatu Hämeenkatu, sata liikettä käsittävä kauppakeskus Koskikeskus sekä Tampereen kauppahalli, joka on Pohjoismaiden suurin. Keskustan kupeessa, rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee 2010-luvulla remontoitu Tullintorin kauppakeskus. Keskustaan rakennetaan parhaillaan uutta Ratinan kauppakeskusta, joka on kaavailtu avattavaksi vuonna 2018. Uudesta kauppakeskuksesta tulee monipuolisen tarjontansa ansiosta Tampereen suurin kaupallinen keskus, sillä siellä on yli 150 liikettä. Sen yhteyteen rakennetaan myös parkkihalli.

Keskusta-alueen ulkopuolella merkittävimmät ostoskeskittymät ovat Kauppakeskus Duo Hervannassa ja Lielahtikeskus Länsi-Tampereella. Lielahtikeskuksesta tekee poikkeuksellisen muihin kauppakeskuksiin verrattuna se, että siellä kaupungin palvelut ja kaupalliset palvelut toimivat samassa rakennuksessa. Myös Tampereen naapurikunnista löytyy huomattavia kauppakeskuksia: Lempäälässä on Ideapark ja Ylöjärvellä Elo. Molemmat kauppakeskukset ovat helposti saavutettavissa esimerkiksi seutuliikenteen busseilla. Keskustan ulkopuolella olevat kauppakeskukset sijaitsevat keskeisillä alueilla hyvien liikenneyhteyksien varsilla, ja niiden ympärillä on erilaisia toimitiloja. Muun muassa Lielahtikeskuksen läheisyydestä löytyy tuotantotiloja ja varastoja. Tampereen varastotarjonta ei siis ole painottunut pelkästään kaupungin reuna-alueille, vaan varastotarjontaa on myös ostoskeskittymien ja muiden liiketilojen läheisyydessä.

Tampereen ja sen lähialueiden kauppakeskukset ovat painottuneet eri tavoin, sillä Lielahtikeskuksen, Koskikeskuksen ja Ideaparkin tarjonnan pääpaino on muodissa ja pukeutumisessa, kun taas Tullintorin tarjonta koostuu pääasiassa erikoisliikkeistä. Kauppakeskus Duo ja Elo poikkeavat muista keskittymällä päivittäistavaroiden laajaan tarjontaan. Ideapark, Koskikeskus ja Duo ovat kävijämäärien perusteella Tampereen seudun suosituimmat ostoskeskukset, ja esimerkiksi Koskikeskuksen vuotuinen kävijämäärä on noin kuusi miljoonaa henkilöä.

Ostovoima

Tampere on useiden muuttohalukkuustutkimusten mukaan Suomen vetovoimaisin kunta, joka vetää puoleensa erityisesti koulutustarjontansa ansiosta nuoria ja opiskelijoita. Kaupungin asukasmäärä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan. Vuoden 2016 alussa asukasmäärä oli noin 225 000. Vetovoimasta, hyvästä imagosta sekä laajasta palvelu- ja koulutustarjonnasta huolimatta työttömyysaste on Tampereella koko maan tasoa korkeampi, mikä heijastuu alueen ostovoimaan. Tampereen ostovoima ei ole väestörakenteesta johtuen kasvanut samaan tahtiin väestönkasvun kanssa, minkä lisäksi kaupungin hintataso on keskimääräistä korkeampi. Ostovoiman ja väestörakenteen kannalta huomionarvoista on myös se, että useat työssäkäyvät lapsiperheet ovat muuttaneet ympäryskuntiin, joiden työttömyysaste on laskenut ja tulotaso kohonnut.

On kuitenkin odotettavissa ja hyvin todennäköistä, että Suomen taloustilanteen parantuessa ja työttömyysasteen laskiessa Tampereen ostovoima nousee. Vaikka ostovoima ei ole kasvanut tasatahtia väestönkasvun kanssa, alueen kehittymisen ja laajenemisen myötä asuntojen, toimitilojen sekä varastojen kysyntä Tampereella on kuitenkin kasvanut koko ajan, ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan.

Pysäköinti

Tampereen kaupungin alueella on noin 4000 maksullista kadunvarsipaikkaa, joiden tuntihinta riippuu maksuvyöhykkeestä. Vyöhykkeitä on kolme, ja niiden jako perustuu ajoneuvojen sallittuihin pysäköintiaikojen pituuksiin. Kadunvarsipaikkojen ajantasainen pysäköintihinnasto löytyy osoitteesta: http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/pysakointi/maksuvyohykkeet.html. Tampereella on myös jonkin verran ilmaisia kadunvarsipaikkoja, mutta ne löytyvät pääsääntöisesti keskustan ulkopuolelta, esimerkiksi Hervannasta ja Vuoreksesta.

Tampereen kaupungin omistama Finnpark-konserni pyrkii edistämään sujuvaa kaupunkielämää moderneilla pysäköinti- ja toimitilaratkaisuilla. Finnparkilla on kymmenen parkkihallia eri puolilla kaupunkia keskustasta aina yliopistolliselle sairaalalle ja Hervantaan asti. Ajantasaiset tiedot parkkihallien pysäköintikapasiteeteista ja yhteystiedoista löytyvät osoitteesta: http://www.finnpark.fi/kohteet/. Parkkihallien pysäköintihinnat vaihtelevat sijainnin mukaan: keskustan alueella esimerkiksi vuorokausipysäköinti maksaa 24–32 euroa, kun taas keskusta-alueen ulkopuolella vuorokausi kustantaa edullisimmillaan 15 euroa. Finnparkin halleissa on myös mahdollisuus sopimuspysäköintiin, joka hallin sijainnista riippuen maksaa 169–215 euroa kuukaudessa. Uusin pysäköintitila avataan Kauppakeskus Ratinan yhteyteen, ja se käsittää yhteensä 1250 parkkipaikkaa.

Kehitysnäkymät

Tampereelle on suunniteltu tai suunnitteilla lukuisia rakennus- ja kehittämishankkeita. Massiiviset hankkeet kertovat Tampereen ja koko Pirkanmaan kasvusta ja kysynnän lisääntymisestä. Yksi suurimmista ja eniten huomiota saaneista hankkeista on Tampereen kansi ja Areena -hanke. Tarkoituksena on rakentaa keskustaan rata-alueen yläpuolelle kansi, jonka päälle voidaan sijoittaa monitoimiareena sekä sekoittuneita asuin-, majoitus-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialueita. Suuret rakennushankkeet ja -suunnitelmat koskevat myös muun muassa Ratinan ja Tammelan kaupunginosia. Tampereen uusimman ja suurimman kaupallisen keskuksen, Ratinan kauppakeskuksen, rakennustyöt ovat jo alkaneet, ja kauppakeskuksen avajaisia vietetään keväällä 2018. Tammelan stadionin alueelle puolestaan on kaavailtu muutoksia, joiden avulla stadionin ympäristöä voidaan kehittää jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoimintojen alueena. Myös Tampereen yliopistollinen sairaala kokee suuria muutoksia, sillä sen alueelle rakennetaan kolme uutta sairaalarakennusta sekä maanalainen pysäköintitila. Uusien sairaalarakennusten tulisi olla käyttövalmiit viimeistään alkuvuonna 2020.

Suuria liikenteen kehittämishankkeita ovat Tampereen Rantatunneli ja raitiotie. Näsijärven rannalla kulkee yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä yleisistä teistä. Tämä valtatiehen 12 kuuluva tie siirtyy Suomen pisimpään maantietunneliin vapauttaen Tampellan kaupunginosan rannat rakentamiselle. Myös raitiotien ottaminen käyttöön kasvattaa rakennushankkeiden määrää, sillä ratikan reiteille suunnitellaan täydennysrakentamista, minkä odotetaan lisäävän ratikan käyttäjämääriä. Raitiotien rakentaminen aloitetaan vuonna 2016, ja ensimmäisen ratikkalinjan on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuonna 2021 Hervannan ja keskustan välillä. Tämän jälkeen raitiotieverkkoa laajennetaan vähitellen. Lisäksi Hervannassa alkavat liikennöidä loppusyksyllä 2016 ilmaiset täysin automatisoidulla ohjauksella toimivat robottibussit, joita voidaan hyödyntää muutaman kilometrin mittaisilla matkoilla.

Teollisuusalueet

Tampereen talouselämän painopiste on siirtynyt teollisuudesta palveluihin, ja palvelualat ovat miltei saavuttaneet teollisuusalat työpaikkojen määrissä ja liikevaihdon suuruudessa. Yksi syy tähän on se, että informaatio-, teknologia- ja viestintäalan yritykset ja konsernit ovat pudonneet Pirkanmaan suurimpien työllistäjien joukosta. Kaksi suurinta työllistäjää tällä hetkellä ovat kaupan alalla toimivat Kesko ja Pirkanmaan Osuuskauppa. Niiden jälkeen eniten ihmisiä työllistävät julkaisu- ja jakelualan yritysrypäs Alma Media, kuljetus-, varasto- ja verkkopalvelujen tarjoaja Posti sekä prosessiteollisuusyritys Metso Oyj. Kesko ja Metso Oyj kuuluvat myös liikevaihdoltaan koko Pirkanmaan suurimpiin yrityksiin.

Palvelualojen kasvusta huolimatta teollisuudella on edelleen vahva jalansija tamperelaisessa elinkeinoelämässä. Teollisuusyritysten toimialat painottuvat metalli- ja kaivosalalle, logistiikkaan, kartongin valmistukseen, energiantuotantoon sekä tekstiiliteollisuuteen. Kaupungin merkittävimpiä teollisuusyrityksiä työntekijöiden määrällä ja liikevaihdolla mitattuina ovat Cargotec Oyj, Metso Minerals Oy, Metsä Board Tako, Nokian Renkaat Oyj, Sandvik Mining and Construction Oy, Valmet Fabrics Oy sekä Valmet Power Oy. Teollisuusyritysten toimisto- ja tuotantotilat sekä varastot sijaitsevat eri puolilla Tamperetta, lähinnä kaupungin reuna-alueilla ja perinteisillä teollisuusalueilla, kuten Lakalaivassa ja Ruskossa. Poikkeuksen tekee Metsä Board Tako, jonka punatiilinen rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Tammerkosken rannalla. Huomattavin muutos teollisuusalalla on tapahtunut teknologiateollisuudessa. Muutos juontaa juurensa Nokian vuoden 2014 liiketoimiin, joissa se siirsi matkapuhelinliikennetoimintonsa Microsoftille. Kaupan jälkeen Microsoft virtaviivaisti toimintaansa, minkä seurauksena esimerkiksi Microsoft Mobile Oy:n tuotekehitysyksikkö lakkautettiin Tampereelta.

Hotellit ja hostellit

Tampere tarjoaa erinomaiset majoitusmahdollisuudet sekä pienelle että isolle budjetille pitkäksi ja lyhyeksi ajaksi. Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 14 tilavaa hotellia sekä useita itsepalveluhotelleja. Suurin osa keskustan ja sen lähistön hotelleista kuuluu Sokos-, Scandic- tai Cumulus-hotelliketjuun. Keskustan uudistuessa ja kehittyessä rautatieaseman ja keskustan läheisyyteen on avattu ja avataan tulevina vuosina uusia majoituspalveluita. Viimeisimmät uudistukset hotellipalveluissa ovat Solo Sokos Hotel Tornin sekä Scandicin Tampere Station -hotellin avautumiset yöpyjien käyttöön. Huomionarvoista on myös se, että kaikki Tampereen Sokos-hotellit saivat vuonna 2016 kansainvälisen Green Key -ympäristösertifikaatin. Pitkään majoituspalveluja tarjonneita, tunnettuja ja suosittuja tamperelaisia hotelleja ovat Sokos Hotel Ilves sekä Sokos Hotel Tammer.

Keskusta-alueella on tarjolla perinteisten hotellien lisäksi myös huoneistohotelleja ja kalustettuja asuntoja, jotka tarjoavat laadukkaan vaihtoehdon hotellissa yöpymiselle. Huoneistohotelleissa ja kalustetuissa asunnoissa voi majoittua kohtuuhintaisesti pidempäänkin. Lähes kaikki huoneistohotellit ja kalustetut asunnot sijaitsevat keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Hotellien huonehinnat ovat pääkaupunkiseutua edullisemmat mutta koko maan tasoa hieman korkeammat. Hotellien käyttöaste on niin ikään koko maan tasoa korkeampi, noin 50 prosenttia. Perinteisten hotellien sijaan pienempään budjettiin on tarjolla esimerkiksi itsepalveluhotelleja. Ketjuhotelleja pienempiä ja yksityisomistuksessa olevia hotelli- ja majoituspalveluita löytyy ympäri Tamperetta, esimerkiksi yliopistollisen sairaalan läheltä ja Hervannasta. Uutuutena Tampereen yliopiston lähelle on myös avattu kesähostelli, joka tarjoaa majoitusta kesäkuusta elokuun alkuun. Useat kaupungin hotelli- ja majoituspalvelut sijaitsevat samanaikaisesti keskustan vilinän sekä Tammerkosken, Pyhäjärven, Näsijärven tai luonnon läheisyydessä. Keskustan ulkopuolella, luontomaisemissa Pyhäjärven rannalla on myös Härmälän leirintäalue, joka tarjoaa mökki-, teltta- ja vaunumajoitusta kesäkuusta syyskuun loppupuolelle.