Intro

Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle ja Tammerkosken rannalle rakennettu Tampere tunnetaan runsaista vesistöistään ja ympäröivästä kauniista luonnostaan. Kaupunki tunnetaan myös Pirkanmaan maakuntakeskuksena ja Suomen toiseksi suurimpana väestökeskittymänä, jonka vetovoima ainoastaan kasvaa vuosi vuodelta. Taloustutkimuksen viimeisimmässä muuttohalukkuutta mittaavassa tutkimuksessa jopa kolmannes suomalaisista vastasi voivansa ajatella muuttavansa Tampereelle.

Tampere tunnetaan Suomen Manchesterina tai tuttavallisemmin Mansena kaupungin historian ja kaupunkikuvan takia. Tampereen keskustassa voi nähdä yhä runsaasti 1800-luvulla rakennettuja punatiilisiä tehdasrakennuksia, jotka muistuttavat kaupungin teollisuuspainotteisesta taustasta. Yhä toimivaa kartonkitehdasta Metsä Board Takoa lukuun ottamatta suurin osa Tampereen tehtaista ei enää ole teollisuustoiminnassa. Kauniit rakennukset on kuitenkin säilytetty ja monet yritykset ovat onnistuneet hankkimaan toimitilat tai liiketilat tältä ainutlaatuiselta sijainnilta.

Teollisuusluonteensa lisäksi Tampereen tunnistaa nykyään korkeista rakennuksista. Tampere vaikuttaakin muihin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna hyvin kansainväliseltä. Vanhastaan keskustan monikerroksiset tehdasrakennukset sekä tehtaiden savupiiput määrittivät kaupungin siluettia. Sittemmin Tampereelle on rakennettu muun muassa Suomen korkein hotelli Solo Sokos Hotel Tampere sekä Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Näsinneula. Kaupunki kehittää arkkitehtuurista erityisluonnettaan myös tulevaisuudessa, sillä keskustaan on suunnitteilla useita tornitaloja.

Toisaalta työläiskaupunkina tunnettu Tampere on säilyttänyt myös osan perinteikkäästä työläisluonteestaan. Keskustan kummallakin puolella sijaitsi alun perin suuria työläisasuinalueita, joissa Tammerkosken tehtaissa työskennelleet kaupunkilaiset asuivat. Suurin osa vanhasta puutalokannasta on sittemmin purettu uusien asuinrakennusten tieltä, mutta esimerkiksi Tammelan kaupunginosassa on säilynyt Annikin puutalokortteli ja Amurissa työväenkortteli. Ydinkeskustan länsipuolella sijaitsee myös harjulle rakennettu ja arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen Pispalan kaupunginosa, joka on säilyttänyt erittäin hyvin vanhan puutaloilmeensä.

Alueen historia

Aikojen saatossa Tampere on kokenut nousun yhdeksi Suomen tärkeimmistä kaupungeista. Kaupungin alkutaipaleella kehitystä kiihdytti ennen kaikkea teollisuustoiminta. Finlaysonin 1820-luvulla perustettu puuvillatehdas oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa, ja muutamaa vuosikymmentä myöhemmin tehdas lukeutui jo alansa suurimpiin koko Pohjoismaissa. Kaupungin vahva teollisuus veti seudulle runsaasti työväestöä, joiden myötä Tampereelle syntyi omaleimainen työläiskulttuuri. Vaikka työläisväestö on sittemmin vähentynyt teollisuusalan kaatumisen myötä, tunnetaan Tampere yhä tärkeänä kulttuurin keskuksena.

Tampereen muutos teollisuuskaupungista moderniksi kasvukeskukseksi alkoi erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ensin 1950-luvulla Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi kaupunkiin ja muuttui Tampereen yliopistoksi, jonka opetustarjonta painottuu edelleen yhteiskuntatieteisiin. Sittemmin 1960-luvulla kaupunkiin perustettiin Teknillisen korkeakoulun haaraosasto, joka itsenäistyi 1970-luvulla ja tunnetaan nykyään Tampereen teknillisenä yliopistona. Kummatkin oppilaitokset ovat olleet erittäin tärkeässä roolissa kaupungin elinkeinoelämän pelastajana teollisuuden alasajon jälkeen. Nykyään Tampere tunnetaankin teollisuuden sijasta tietotekniikan ja teknologian yritystoiminnastaan.

Alueen infrastruktuuri

Maantieteellisesti Tampere sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen tärkeimpien maakuntien keskellä. Kaupunki onkin hyvin saavutettavissa monista suurista kaupungista käsin sekä julkisen liikenteen että yksityisautoilun kannalta. 3. Autoliikenteen kannalta tärkein Helsingistä Tampereen kautta kulkeva valtatie 3, joka on Ylöjärvelle asti moottoritietä. Valtatien moottoritieosuus on pituudeltaan 180 kilometriä ja on Suomen pisin moottoritie. Muita tärkeitä liikenneväyliä ovat Turusta Tampereen kautta Kuopioon ja Kajaaniin kulkeva valtatie 9 sekä Raumalta Nokian, Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan kulkeva valtatie 12. Pieniä osia myös näistä valtateistä on muutettu moottoritieksi Tampereen lähistöltä.

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Tampere on myös tärkeä junaliikenteen risteyskohtia. Suomen toisiksi vilkkaimmalle rautatieasemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, ja matkat useimpiin merkittäviin kaupunkeihin ovat lyhyitä. Tampereelta on hyvät junayhteydet paitsi Helsinkiin myös Turkuun, itään Jyväskylään, pohjoiseen Ouluun ja länteen Poriin. Rautatieaseman eteläpuolella sijaitsee myös laaja Viinikan ratapiha, joka on toinen VR Cargon keskeisimmistä ratapihoista.

Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema matkustajien määrässä mitattuna heti Oulun jälkeen. Lentoasemalta kulkee päivittäisiä lentoja Helsinkiin sekä useita lentoja Tukholmaan, Budapestiin, Bremeniin ja Malagaan. Lentoasema sijaitsee noin 15 kilometrin päässä lounaaseen Tampereen keskustasta, ja kaupungin keskustasta lentoasemalle kulkee 1–2 linja-autovuoroa joka tunti.

Tampereen linja-autoasema sijaitsee Ratinassa noin kilometrin päässä rautatieasemalta. Kaukoliikenteen matkustajien kannalta järjestely on hankala, ja keskitetyn matkakeskuksen rakentamista onkin pohdittu kaupungissa useaan otteeseen. Toistaiseksi linja-autoasema on kuitenkin säilynyt vanhalla paikallaan. Asemalta kulkee päivittäin runsaasti edullisia linja-autovuoroja muun muassa Helsinkiin, Poriin ja Turkuun.

Yritysalue

Hintatasoltaan Tampere on lähellä koko maan keskivertaista hintatasoa. Vuoden 2016 aikana Tampereen keskimääräinen neliöhinta oli 2 521€, kun koko maan tasolla vastaava hinta oli 2 466€. Todellinen kuva saadaan kuitenkin vasta, kun vertaillaan Tampereen hintatasoa Helsingin hintatasoon ja koko Suomen neliöhintoihin, kun pääkaupunkiseutu otetaan pois luvuista. Pääkaupunkiseutuun verrattuna Tampere on edullinen, sillä esimerkiksi Helsingissä keskimääräiset neliöhinnat ovat jopa 2 000€ korkeampi kuin Tampereella. Suosittuna asutuskeskuksena Tampere on kuitenkin kalliimpi kuin Suomen keskimääräinen neliöhinta ilman pääkaupunkiseutua. Muuhun Suomeen verrattuna Tampere on hintatasoltaan noin 40 % kalliimpi.

Kaupungin sisällä hintataso voi vaihdella runsaasti kaupunginosasta riippuen. Esimerkiksi yhdessä suurimmissa asutuskeskuksista Hervannassa neliöhinnat ovat keskimäärin 30 % halvempia kuin muualla Tampereella. Hervanta sijaitsee kaukana keskustasta, mutta alueella on runsaasti väestöä ja yritystoimintaa, jonka vuoksi alueen liiketilat ovat yrityksille mielenkiintoinen mahdollisuus.

Tampereen kokoisessa kaupungissa on monta ostoskeskittymää. Menestyvimmät liiketilat sijaitsevat Hämeenkadun varrella tai sitä ympäröivissä kortteleissa. Hämeenkadun varressa sijaitsevat esimerkiksi Sokos, Stockmann ja muita suuria tavarataloja. Rautatieaseman itäpuolinen Tammelan ja Kalevan alue on keskustan toinen tärkeä keskittymä, jossa sijaitsevat liiketilat saavuttavat keskeisen sijaintinsa vuoksi runsaasti asiakkaita. Itäpuolella on monia ravintoloita ja muita pienyritysten toimitiloja sekä Tampereen vilkkain kauppatori Tammelan tori, jossa kauppa käydään joka päivä.

Tiiviin keskustan lisäksi Tampereella on useita pienempiä tai suurempia liikealueita. Länsi-Tampereella suurimpia alueita ovat Tesoman liikekeskus sekä laaja Lielahden liike- ja pienteollisuusalue. Tesoman kauppakeskittymään ollaan parhaillaan laajentamassa ja kunnostamassa. Työn on määrä valmistua vuonna 2017, jolloin kauppakeskuksen liiketilat tulevat käsittämään jopa 12 000 neliömetriä. Lielahdessa sijaitsee runsaasti isoja tavarataloja, pienteollisuutta ja muita palveluita. Alue sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Tampereen keskustasta, mutta alueelle kulkee joitakin bussivuoroja. Tulevaisuudessa Lielahden merkitys liike-elämän keskuksena tulee kasvamaan, kun alueelle tulee uusi kaupunginosa ja läheinen Lentävänniemen kaupunginosa kasvaa.

Itä-Tampereella tärkeimpiä liike-elämän keskuksia ovat Kalevan kauppa-alue sekä Hervannan keskusta. Kalevan alueella noin neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitsee esimerkiksi Pirkanmaan suurin hypermarket Prisma sekä lukuisten elektroniikka- ja huonekalu-alan yritysten liiketilat. Kalevaan ollaan myös rakentamassa lisää asuintaloja, joten tulevaisuudessa kaupunginosan liiketaloudellinen merkitys tulee kasvamaan. Hervanta sen sijaan on kuin oma kaupunkinsa, jonka yli 20 000 asukkaan asuinalueelle on muodostunut tiivis liiketilojen ja toimitilojen keskus. Hervannan keskuksessa toimii kauppakeskuks Duo, jonka lähelle alueen liiketoiminta on keskittynyt. Hervannan vetovoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja muun muassa monet yritykset ovat hankkineet liiketilat alueelta sen potentiaalin vuoksi.

Ostovoima

Tampere on nuorekas kaupunki, jonka historiallinen merkittävyys näkyy yhä sen väestörakenteessa. Ikääntyneiden 50-vuotiaiden tai vanhempien kaupunkilaisten osuus on noin kolmasosa alueen väestöstä, joka on hieman enemmän kuin Suomen keskivertaisessa väestörakenteessa. Työtä tekevien määrä kaupungin yli 200 000 asukkaan väestöstä on kuitenkin merkittävä, sillä työikäisten määrä on lähes puolet kaupungin väkiluvusta. Erityisesti nuorten 18–29-vuotiaiden määrä on merkittävä, noin viidesosa väestöstä.

Pirkanmaa on lupaava kasvukeskus uusia toimitiloja hakeville yrityksille. Nykyään Pirkanmaan vähittäiskaupan ostovoima on noin 3,7 miljardia euroa, ja pelkästään Tampereen seudun ostovoiman ennustetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 500 miljoonaa euroa. Nykyään yli miljardi euroa vähittäiskaupan ostovoimaa valuu Pirkanmaalta muihin maakuntiin. Pelkästään Tampereen alueen ostovoiman odotetaan kasvavan yli 500 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana, joten kaupungista hankitut liiketilat ovat takuuvarma sijoitus tulevaisuuteen.

Pysäköinti

Pysäköintipaikat Tampereen kaduilla on jaettu kolmeen maksulliseen vyöhykkeeseen. Ensimmäinen vyöhyke kattaa miltei koko rautatieaseman länsipuolisen ydinkeskustan ja pysäköinti tällä alueella maksaa 3,20€ tunnilta maksimissaan kahden tunnin ajan. Itäinen keskusta ja loput läntisestä ydinkeskustasta kuuluvat toiselle vyöhykkeelle, jossa pysäköinti maksaa 1,60€ tunnilta maksimissaan neljän tunnin ajan. Kolmas vyöhyke käsittää lähinnä Eteläpuiston alueen ja maksaa euron tunnilta.

Maksullinen pysäköinti keskustassa onnistuu parhaiten vuonna 2012 avatussa maanalaisessa parkkihallissa P-Hämpissä. Hämppi sijoittuu suurimmaksi osaksi Hämeenkadun alle ja parkkihallista on seitsemän hissiyhteyttä suoraan ydinkeskustaan. Halliin on kaksi sisäänkäyntiä: Ronganramppi Koskipuiston vieressä sekä Tullinramppi Tullintorin alueella. Hämpin pysäköinti maksaa 3,00€ tunnilta. Lisäksi pitkäaikaispysäköinti on mahdollista joko viikkohintaan 120€ viikolta tai 215€ kuukaudelta. Parkkihallissa on myös maksullinen pesupalvelu sekä mahdollisuus ladata sähköautoja.

Kehitysnäkymät

Kehittyvänä kaupunkina Tampereella on suunnitteilla useita hankkeita, joiden vetovoimasta yritysten liiketilat hyötyvät. Ensinnäkin pitkään vireillä ollut hanke raitiovaunuverkoston luomisesta Tampereelle on vihdoin etenemässä ja näyttää toteutuvan. Raitiotien linjoista ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisimmin ensimmäinen linja kulkee Lentävänniemeltä Pispalaan sekä keskustan läpi Hervantaan. Tällä alueella asui vuoden 2013 mittausten mukaan yli 130 000 asukasta ja reitillä oli yli 90 000 työpaikkaa. Raitiovaunut tehostavat työmatkailua luomalla uuden nopean matkaverkoston ydinkeskustaan ja lisäävät Tampereen vetovoimaa Suomen toiseksi merkittävimpänä kaupunkina.

Tampereen kenties viime aikojen puhutuin hanke on niin sanottu Tampereen keskusareena. Tämä suunnitteilla oleva monitoimihalli sijoitettaisiin rautatien päälle linja-autoaseman ja rautatieaseman välittömään läheisyyteen. Rautatien kattavalle kannelle on tarkoitus rakentaa ainakin toimitiloja, tornitaloja, hotelli sekä uusi jäähalli, joka toimisi Tampereen joukkueiden Ilveksen ja Tapparan uutena kotihallina. Keskusareena yhdistää luontevasti kaukoliikenteen keskukset sekä toimii myös risteyspaikkana paikallisliikenteelle. Monitoimihalli ja siihen liittyvät tornitalot tulevat ratkaisevasti muuttamaan Tampereen ilmettä modernimpaan ja kansainvälisempään suuntaan. Nykysuunnitelmien mukaan rakennuksen on tarkoitus alkaa keväällä 2017.

Rantaväylä on paitsi eräs Tampereen vilkkaimmista tieosuuksista myös vilkasliikenteisin tie koko Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tie ruuhkautuu säännöllisesti, jonka vuoksi Tampereen kaupunki on päättänyt kehittää tiestä kuusikaistaisen niin sanotun Rantaväylän, johon liittyy 2,3 kilometrin pituinen Suomen pisin maantietunneli Santalahden ja Naistenlahden kaupunginosien välille. Rakennustöiden on tarkoitus päättyä kesällä 2017. Liikenteen osittainen siirtyminen tunneliin keskustan alueella vapauttaa maa-aluetta uusiokäyttöön, ja Näsinjärven rantaan onkin suunnitteilla uusi Ranta-Tampellan asuinalue, johon on rakenteilla yli 2 000 uutta asuntoa. Myös Pispalanharjun pohjoisrinteen vanha tehdasalue Näsinjärven tuntumassa on muuttumassa uudeksi Santalahden asuinalueeksi, jonne on kaavailtu runsaasti asuintilaa sekä siihen liittyvät toiminnalliset liiketilat.

Teollisuusalueet

Tampereen ja koko Pirkanmaan vahva teollisuus on kärsinyt muun Suomen tavoin kovia takaiskuja vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Aiemmin kaupungin suurimpana työllistäjänä tunnettu prosessiteollisuuden suurtoimija Metso on pudonnut Tampereen viidenneksi suurimmaksi työnantajaksi. Myös ICT-alan yritykset ovat kärsineet, esimerkiksi Nokia Solutions & Networks on pudonnut suurimpien työllistäjien listan kärjestä seitsemännelle sijalle. Teollisuusyritysten sijasta tärkeimpiä työnantajia ovat nyt kaupanalan suurtoimijat Osuuskauppa ja Kesko sekä julkaisu- ja jakelualan Alma Media.

Teollisuuden viimeaikaisista vaikeuksista huolimatta Tampereella toimii yhä useita kansainvälisestikin merkittäviä teollisuusalan toimijoita. Näihin lukeutuu mukaan muun muassa ruotsalaisen metalli- ja kaivosalan konsernin Sandvikin yhtiö Sandvik Mining and Construction Oy. Sandvikin Tampereen tehdas sijaitsee Myllypuron kaupunginosassa Nokian kunnan rajalla. Tehtaalla valmistetaan avolouhintalaitteita, tunnelinporauslaitteita, kaivos- ja tuotantoporauslaitteita sekä pultituslaitteita.

Myös sellu-, paperi- ja energiateollisuuden kansainvälisesti tunnettu yritys Valmet Oyj toimii Tampereella. Valmet tarjoaa edellä mainittujen teollisuusaloille teknologia-, automaatio- ja palveluratkaisuja, jonka lisäksi yritys keskittyy myös muun muassa sellun, kartongin, paperin sekä energian tuotantoon. Tampereella sijaitsevat Valmetin toimipisteet keskittyvät muun muassa energian, sellun, paperin sekä teollisuuskankaiden ja teknisten tekstiilien tuottamiseen. Lisäksi yritys kehittää Tampereella teollisuuden automaatiopalveluita ja teknologiaratkaisuja.

Tampereen ulkopuolella seutukunnan tärkeimpiä teollisuusyrityksiä on Nokialla toimiva AGCO Power Oy, joka kuuluu yhdysvaltalaiseen maailman kolmanneksi suurimpaan maatalouskoneiden valmistajaan ja kehittäjään. Nokialla ACGO keskittyy dieselmoottoreiden valmistukseen lähinnä yhtiön omien tuotteiden tarpeisiin. ACGO käyttää vuosittain yli tuotteissaan yli 75 000 dieselmoottoria ja yritys investoi mittavasti dieselmoottoreiden tuotantoon.

Hotellit ja hostellit

Majoitusvaihtoehdoiltaan Tampere loistaa erityisesti keskustassa sijaitsevien hotellien osalta. Kuuluisin kaupungin hotelleista on vuonna 1929 rakennettu Tammerkosken vierustalla sijaitseva Hotelli Tammer, jonka klassista arvokkuutta sekä tamperelaiset että turistit ovat kehuneet. Nykyään Radisson Blu -ketjuun kuuluvasta hotellista löytyvät nykyaikaisten tasokkaiden huoneiden lisäksi useita elämyksellisiä kokoustiloja sekä suurille että pienille ryhmille.  

Eräs viimeaikaisemmista Tampereelle valmistuneista hotelleista tarjoaa täysin vastakkaisen vaihtoehdon Tammer Hotellille. Vuonna 2014 avattu moderni ja virtaviivainen Solo Sokos Hotel Torni Tampere on Suomen korkein hotelli ja eräs Tampereen korkeimmista rakennuksista. Torni on rakennettu vanhojen veturihallien kupeeseen aivan rautatieaseman viereen, joten hotelli sopii erityisesti junalla matkustaville vieraille. Veturihalleihin on kunnostettu ravintola, baari sekä kymmenen kokoushuonetta käsittävän kongressikeskus, jotka mahdollistavat jopa 700 hengen tilaisuudet.  

Hieman rauhallisemmalla paikalla sijaitseva Scandic Rosendahl erottuu muista Tampereen hotelleista virkistymismahdollisuuksiensa ja etäisen sijaintinsa puolesta. Hotelli sijaitsee noin kahden kilometrin päässä keskustasta Pyynikinharjun juurella. Hotellin välittömästä läheisyydestä löytyy muun muassa suosittu Pyynikin uimaranta sekä Pyynikin kesäteatteri. Lisäksi Rosendahlissa on squash-kenttä, uima-allas sekä 15 erikokoista kokoustilaa.

Omaa rauhaansa kaipaaville vieraille löytyy Tampereen keskustasta myös useita huoneistohotelleja. Edullisia ja tyylikkäitä huoneistoja tarjoavat muun muassa Forenom Aparthotel Tampere City sekä Apartment Hotel Tampere MN. Lisäksi ydinkeskustassa Hämeenkadun varrella rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee itsepalveluhotelli Omena Hotelli, joka tarjoaa edullisia yöpymismahdollisuuksia erinomaisella sijainnilla sekä lyhyitä että pidempiä vierailuja varten.