Intro

Keskustassa on paljon vuokrattavia toimistoja
Kauppahalli on Oulun torin historiallinen maamerkki

Vuonna 1605 perustettu Oulu on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki ja 2000-luvun kuntaliitosten ansiosta yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista. Oulujoen suulla sijaitseva kaupunki on väkiluvultaan Suomen viidenneksi ja kaupunkialueeltaan neljänneksi suurin. Oulu on Pohjois-Pohjanmaan kaupallinen ja hallinnollinen keskus sekä pohjoisen suurin matkailukeskus, joka houkuttelee matkailijoita Suomen lisäksi myös muista Pohjoismaista.

Oulun tunnetuin maamerkki on kaupungin ydinkeskustan kävelykatu, Rotuaari. Tunnettuja ovat myös kävelykatuun kuuluvalla keskusaukiolla sijaitseva Rotuaarin pallona tunnettu suihkulähde sekä Oulun kauppatorilla seisova Toripoliisi-patsas. Ympäri Suomen tunnettu sanonta ”Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia?” lienee saanut alkunsa juuri kauppatorilla järjestystä valvoneista toripoliiseista. Tunnettuja ovat myös Suomen ensimmäinen tiedekeskus, Tietomaa, sekä 126 vuotta varuskuntana toiminut Oulun kasarmi, jonka Museovirasto on luokittelut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Oulu on tunnettu teknologiaosaamisestaan, ja kaupunki on kymmenien kansainvälisten tuotekehitysyritysten yrityskeskittymä. Oulu on ihanteellinen kaupunki erityisesti niille teknologia-alan yrityksille, jotka haluavat sijoittua ja suuntautua pohjoisen markkinoille, sillä kaupunki sijaitsee Pohjois-Euroopan markkinoiden ja investointien sydämessä. Lisäksi Oululla on yksi Suomen parhaista imagoista yritysten keskuudessa.

Erinomaiset liikenneyhteydet sekä etelään että pohjoiseen lisäävät kaupungin houkuttelevuutta. Oulun seutu on myös Suomen suurin tuulivoimarakentamisen keskittymä. Lisäksi Pyhäjoelle, noin sadan kilometrin päähän Oulusta, aiotaan rakentaa uusi ydinvoimalaitos, Hanhikivi 1. Ydinvoimalaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2018, ja sovitun aikataulun mukaan voimala alkaa tuottaa sähköä vuonna 2024. Teknologiateollisuuden ohella Oulu tunnetaan myös laajasta kulttuuri- ja tapahtumatarjonnastaan sekä yliopistostaan. Oulussa järjestetään vuosittain useita taide- ja tiedealojen näyttelyjä ja teematapahtumia, kuten Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali sekä Qstock. Lisäksi EU-alueen pohjoisimman sinfoniaorkesterin koti löytyy Oulusta. Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on nykyisin kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa on 17 000 opiskelijaa ja 3 000 työntekijää. Koulutuksen ohella yliopistossa tehdään tutkimusta yli 70 tieteenalalla.

Alueen historia

Keskustassa on vanhoja kiinteistöjä, joissa on toimistoja
Oulun kaupungintalo on vanhimpia rakennuksia

Oulun 400-vuotista historiaa värittävät tulipalot ja tervakauppa. Kaupunki on palanut historiansa aikana kymmenen kertaa. Yksi pahimmista paloista riehui vuonna 1822, jolloin tuli tuhosi kaupungin koko keskustan. Oulun historia 1700- ja 1800-luvulla kietoutuu tervakaupan ja tervanviennin ympärille, sillä 1800-luvulla Oulu oli Suomen ylivoimaisesti suurin tervanviejä. Oululainen teollisuus muuttui kuitenkin 1890-luvun lopussa Pohjanmaan radan valmistuttua. Rata avasi yhteyden Oulusta Etelä-Suomeen, ja oululaisessa teollisuudessa siirryttiin tervasta saha-, nahka- ja elintarviketeollisuuteen.

Sijaintinsa takia Oululla on ollut merkittävä asema myös sodissa. Talvi- ja jatkosotien aikana kaupunki toimi tärkeänä huolto- ja majoituskaupunkina, ja erityisesti jatkosodan aikana siellä oli runsaasti saksalaisjoukkoja. Lisäksi Oulun valtaus vuonna 1918 oli Suomen sisällissodan suurin taistelu Pohjois-Suomen alueella. Sotien jälkeen erilaiset tuet ja aluepoliittiset päätökset edistivät Oulun kasvua ja kehitystä. Modernin Oulun kehittyminen alkoi vuonna 1958, kun kaupunkiin perustettiin yliopisto. Yliopiston myötä Oulu on muuttunut teknologiakaupungiksi ja Pohjois-Suomen talousveturiksi.

Alueen infrastruktuuri

Toimistotilaa Oulussa lentokentällä
Oulun lentokenttä on vasta uusittu

Oulu on Pohjois-Suomen suurin kaupunki ja tärkeä liikenteellinen solmukohta. Kaupungin kautta kulkevat tiet E8 ja E75 sekä valtatie 4, joka on yksi Suomen liikenteen pääväylistä. Valtatiet 20 ja 22 alkavat Oulusta, ja Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatiestä 4 Oulun eteläpuolella. Seudullisesti ja paikallisesti tärkeä tie on myös seututie 847 eli Vanha Nelostie. Oulussa sijaitsee Perämeren suurin vienti- ja tuontisatama, jonka kautta kulkee vuosittain noin kolme miljoonaa tonnia rahtia. Satamasta käy vuosittain yli 500 alusta, ja sieltä on säännölliset laivayhteydet eri puolille Eurooppaa.

Oulussa sijaitsee myös lentoasema, joka on matkustajamäärältään Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain. Finavia valitsi Oulun lentoaseman vuoden lentoasemaksi vuosina 2014 ja 2016. Oulun rautatieasema on tärkeä kolmen radan risteysasema, jossa sekä matkustaja- että tavaraliikenne on vilkasta. Kaupungin sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa Oulun joukkoliikenne. Tietoa joukkoliikenteen lipuista ja aikatauluista.

Kesäisin erityisesti matkailijoita palvelee myös Potnapekka, joka oli aikanaan Suomen ensimmäinen junabussi. Oulu on tunnettu silloistaan ja matalasta rakennustyylistään. Oulujoki halkoo kaupunkia itä-länsisuunnassa heti keskustan pohjoispuolella ja muodostaa liikenteellisen esteen. Tämän takia kaupungin alueella on viisi tieliikenteelle ja kolme pelkästään kevyelle liikenteelle tarkoitettua Oulujoen ja sen suiston ylittävää siltaa. Joen ylittää myös rautatiesilta. Parhaillaan on käynnissä rakennushanke, johon sisältyy Oulujoen ylittävän 260 metriä pitkän Poikkimaantien sillan rakentaminen. Uusi silta muodostaa katuyhteyden ohella kevyen liikenteen pääreitin Oulujoen yli. Sillan rakentamisen lisäksi rakenteilla on myös kuusi uutta alikulkusiltaa Poikkimaantien poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä varten. Oulun tunnetuin silta on keskustan eteläpuolta pohjois-eteläsuunnassa halkova Joutsensilta, joka Oulujoen sijaan ylittää Pohjanmaan radan ja Oulun tavararatapihan 29 raidetta. Peräti 560 metriä pitkä Joutsensilta on Suomen pisin maasilta ja kaikki siltatyypit mukaan luettuna Suomen kuudenneksi pisin silta.

Yritysalue

Tapiola vuokraa toimistoja Oulussa
Kekusta on vilkkainta ja kalleinta yritysaluetta

Muiden kaupunkien tavoin myös Oulussa sijainti vaikuttaa merkittävästi sekä asuntojen että toimisto-, tuotanto- ja varastotilojen hintaan, ja tilojen hintataso voi vaihdella huomattavasti eri alueilla. Esimerkiksi keskusta-alueen kymmenneliöinen toimisto voi maksaa kuukaudessa 250 euroa enemmän kuin neljän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva samankokoinen toimisto. Asunnot ja toimitilat ovat Oulussa ja Oulun seudulla huomattavasti pääkaupunkiseutua halvempia, mutta hintojen odotetaan nousevan tulevina vuosina useissa kaupunginosissa. Joissakin kaupunginosissa erityisesti asuntojen hintojen nousun arvioidaan olevan jopa kuusi prosenttia ja toimistojen kolme prosenttia. Kalleimpien kuntien listalla Oulu on sijoittunut asuntojen ja toimitilojen osalta viime vuosina sijoille 32–35.

Oulun keskustaa voi pitää asukaslukuun nähden pienenä, sillä ydinkeskustan katsotaan yleensä käsittävän vain neljä korttelia. Keskustaa ja kävelykatu Rotuaaria on pyritty laajentamaan, ja 2000-luvulla keskustaan onkin rakennettu muun muassa Stockmannin tavaratalo, elokuvakeskus sekä Technopoliksen ydinkeskustan toimitalo. Uusimpana uutuutena Oulun keskustassa on kahdesta korttelista ja katetusta Kesäkadusta muodostuva Kauppakeskus Valkea, jonka avajaisia vietettiin huhtikuussa 2016. Valkea on Osuuskauppa Arinan suurin investointi, ja sen yhteydessä on 60 liikkeen lisäksi myös Sokoksen tavaratalo sekä 66 asuntoa. Ylimmät asunnot ovat 12. kerroksessa, ja kyseinen rakennus onkin Oulun keskustan korkein asuinrakennus. 

Kauppatori eli oululaisittain Torinranta on kaupungin sydän kesäisin. Se muodostaa kävelykatualue Rotuaarin kanssa kaupungin olohuoneen ja tarjoaa paikan kulttuuritapahtumille sekä markkinoille. Kauppatorin toiminta on vilkasta aamusta iltaan, ja torin ympärillä olevissa vanhoissa makasiineissa sijaitsee muun muassa kahviloita ja käsityöliikkeitä. Kauppatorin toimintaa valvoo yli satavuotiaan Oulun kauppahallin edustalla alueella aikanaan partioineita toripoliiseja kunnioittava Toripolliisi-patsas. Lisäksi perinteistä henkilökohtaista kaupankäyntiä arvostava Oulun kauppahalli palvelee aktiivisesti asiakkaitaan.

Suomen toinen Ideapark avattiin vuonna 2014 Oulun Ritaharjun kaupunginosaan, yhdeksän kilometrin päähän keskustasta. Oulun Ideaparkissa on viitisenkymmentä liikettä ja pitkulaisen muotonsa ansiosta kauppakeskus on Suomen pisin kauppakeskus. Ideaparkia laajennettiin vuonna 2016 niin, että liikkeiden yhteyteen avattiin muun muassa kuntosali sekä lasten sisähuvipuisto Skidipark. Myös Oulun lähikunnista löytyy useita kauppakeskuksia, kuten Limingantullin ja Kaakkurin kauppakeskukset sekä Kauppakeskus Zeppelin.

Ostovoima

Asukasmäärän kasvu tuo Ouluun lisää toimistoja
Oulun asukasluku kasvaa tasaisesti

Oulun väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta asti ja ennusteen mukaan kasvu jatkuu tasaisena aina 2030-luvulle. Kaupungin väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2040 lähes 250 000. Väkiluvun kasvuun vaikuttaa kaupungin ja tietoteollisuuden kehittymisen lisäksi myös muuttoliike sekä maahanmuuttajien kasvava määrä.

Tällä hetkellä kaupungin asukkaiden keski-ikä on 36 vuotta. Oulun väkiluvun kasvaessa myös alueen ostovoima lisääntyy. Pääosa ostovoiman kasvusta johtuu asukasmäärän lisääntymisestä, mutta myös kulutuksen rakenteen muutos kasvattaa ostovoimaa. Kasvua tukee myös se, että Oulun seutu on pohjoisen suurin matkailukeskus, joka houkuttelee matkailijoita erityisesti Pohjoismaista. Kaupungin sijainti Pohjois-Euroopan markkinoiden ja investointien keskellä on myös omiaan lisäämään kaupungin ostovoimaa. Lisäksi Oulun imago yritysten keskuudessa on yksi Suomen parhaista.

Pysäköinti

Keskustassa vuokrattavat toimistot ja parkkitalot samassa osoitteessa
Oulun keskustasta löytyy useampi parkkitalo

Oulun keskusta-alueella on maksullisia, aikarajoitettuja ja rajoittamattomia pysäköintipaikkoja. Aikarajoitetut pysäköintipaikat sijaitsevat pääasiassa kadunvarsilla ja pysäköintialueilla. Keskustasta löytyy kuitenkin myös rajoittamattomia kadunvarsipaikkoja. Pysäköintipaikkojen aikarajoitukset vaihtelevat puolesta tunnista neljään tuntiin. Valtaosa keskustan kadunvarsi- ja pysäköintialuepaikoista on pysäköintitalojen tavoin maksullisia. Maksullinen pysäköinti on jaettu keskustassa kolmeen maksuvyöhykkeeseen. Lisätietoja pysäköintipaikoista, -aikarajoituksista ja -maksuista.

Pysäköintimaksun voi nykyisin maksaa myös matkapuhelimella. Tällaista palvelua tarjoavat muun muassa EasyPark, ParkMan ja eParkki. Lisätietoja palvelusta saa palveluntuottajien nettisivuilta. Oulun pysäköinti Oy tarjoaa pysäköintimahdollisuuksia kuudessa pysäköintihallissa, joista kolme sijaitsee keskustassa tai sen läheisyydessä. Pysäköintihallit tarjoavat tavallisen tuntipysäköinnin lisäksi myös esimerkiksi vuorokausi-, viikko- ja kuukausipysäköintejä sekä ensisijaisesti yritysten käyttöön erilaisia sopimuspysäköintejä. Pysäköintihalleista uusin on Kivisydän, joka avattiin lokakuussa 2015. Oulun keskustan alle rakennetussa Kivisydämessä on 900 tilavaa pysäköintipaikkaa sekä kuusi erillistä hissiyhteyttä ja yhteensä 19 hissiä, jotka takaavat hyvät hissiyhteydet maan alta ydinkeskustaan.

Kehitysnäkymät

Vuokrattavat toimistot saneeratuissa toimitilakiinteistöissä
Oulussa saneerataan vanhoja toimistokiinteistöjä

Ouluun on sekä jo toteutettu että suunniteltu ja suunnitteilla isoja rakenteellisia muutoksia. Vuoden 2005 asuntomessut järjestettiin Oulussa ja messuilla kaupungin merellisyyttä korostettiin vetovoimaa ja asumisen laatua lisäävänä tekijänä. Ranta-alueita onkin otettu messujen jälkeen aiempaa enemmän asuntorakentamisen käyttöön.

Lähivuosina Oulu laajenee etenkin pohjoisessa Ritaharjun kaupunginosassa ja Hiukkavaaran entisellä varuskunta-alueella. Hiukkavaara on Oulun ja koko Pohjois-Suomen suurin lähivuosikymmenten aikana rakentuva kaupunginosa, sillä vanhan kasarmialueen ympärille tulee asuntoja 20 000 uudelle asukkaalle ja Hiukkavaaran keskus palvelee 40 000 lähiseudun oululaista. Asuntojen lisäksi uusi alue tulee tarjoamaan runsaasti myös toimisto- ja liiketiloja. Oulun juna- ja linja-autoasemien ympäristöön suunnitellaan monipuolista liikenteen, työpaikkojen, palvelujen ja asumisen keskusta. Alueesta on tarkoitus kehittää valtakunnallinen matkakeskus, minkä myötä matkustajien palvelutaso paranee ja alueen rooli Oulun julkisen liikenteen keskeisenä solmukohtana vahvistuu.

Asemakeskus on ollut suunnitteilla jo pitkään, mutta vasta keväällä 2016 järjestettiin arkkitehtuuri- ja asiantuntijakilpailu alueen kehittämiseksi. Matkakeskuksen ohella Ouluun suunnitellaan rakennettavan lukuisia uusia kortteleita, joissa liiketilat, toimistot ja uudenlainen keskusta-asuminen yhdistyvät. Näiden lisäksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, yli 110-vuotiaan kauppahallin kupeeseen on suunniteltu Oulun Torihotellia ja katettua talvitoria, joka tarjoaa talviaikana suojaisen tilan moninaisille tapahtumille.

Oulun ja erityisesti sen ydinkeskustan kehittämisen lisäksi suunnitteilla on myös uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle, noin sadan kilometrin päähän Oulusta. Fennovoima-energiayhtiön kaavaileman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2018, ja alustavan aikataulun mukaan voimalaitos valmistuu vuonna 2024 tuottaen sähköä suomalaisten tarpeisiin. Voimalaitoksen rakentaminen luo huomattavan määrän uusia työpaikkoja.

Oulujoen suistoalueella sijaitsevan Hollihaan puiston muutostyöt kuuluvat Suomi 100 -ohjelmaan. Tällä hetkellä puistossa on muun muassa lasten liikuntapuisto ja koirapuisto sekä talvisin suosittu pulkkamäki. Puistoalueelle on tulossa tulevaisuudessa keskusleikkipuisto sekä skeitti-, parkour- ja kuntoilupuistot. Puiston kehittämisen tarkoituksena on luoda Oulun keskustaan viihtyisä ja yhteisöllinen ulko-olohuone, jossa kaikenikäiset oululaiset voivat viettää aikaa, liikkua sekä edistää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan.

Teollisuusalueet

Teollisuuskeskuksissa on vapaita toimistoja yrityksille
Oulu on vanha teollisuuskaupunki

Vahvoihin oululaisiin teollisuudenaloihin kuuluvat puu-, paperi- ja terästeollisuus. Esimerkiksi Nuottasaaressa sijaitsevat nykyisin Stora Enson omistuksessa olevat paperi- ja sellutehtaat. Erityisesti paperitehdas on tunnettu kansainvälisestikin puuvapaiden taidepainopapereiden valmistaja. Alun perin tervakaupasta ja -viennistä alkunsa saanut teollisuustoiminta työllistää tällä hetkellä noin 20 prosenttia oululaisista. Teollisuusalat ovat kuitenkin muuttuneet erityisesti 2000-luvun taitteen jälkeen, sillä niin sanotuista perinteisistä teollisuuden aloista on siirrytty tietoteollisuuteen, mikä on tuonut kaupunkiin paljon kyseisen alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiöiden lisäksi. Tietoteollisuuden lisäksi Oulun ja sen lähialueiden suurimpia ja koko ajan kasvavia työllistäjiä ovat kauppa ja palvelualat. Palvelualojen osuus työllistäjistä on 50 prosenttia ja kaupan 13 prosenttia.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Oulusta oli tullut koko Suomen neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskus. Jo tuolloin Oulu oli Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen keskus ja Fennoskandian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon sekä erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena on kasvanut koko 2000-luvun. Kasvua ovat vauhdittaneet muun muassa VTT:n laboratorioiden ja uusien koulutusyksiköiden avaaminen kaupunkiin. Tieto- ja informaatioteknologian keskuksena Oulun pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja myöskin kehitetään koko ajan, jotta pystytään valmistautumaan nykyiseen ja tulevaan kansainväliseen kilpailuun.

Kaupungin kolme suurinta työnantajaa ovat kaupan alalla toimiva Osuuskauppa Arina, terveydenhuoltoon erikoistunut Cor Group Oy ja Oulun ammattikorkeakoulu. Muita suuria työnantajia ovat Talenom Oyj, Transtech Oy, Bittium Oyj ja Terrafame Oy. Pohjois-Suomen suurin työllistäjä, elektroniikkateollisuuteen erikoistunut Scanfil Oyj, sijaitsee Sievissä noin 150 kilometrin päässä Oulusta. Ylivoimaisesti suurimman liikevaihdon viime vuosina on tuottanut Osuuskauppa Arina, jota tilastoissa ovat seuranneet Scanfil Oyj ja Osuuskunta Pohjolan Maito. Oulun ja sen lähialueiden selkeästi tuottoisin yritys vuonna 2015 oli turvallisten viestintä- ja liitettävyysratkaisujen kehittämiseen erikoistunut Bittium Oyj.

Hotellit ja hostellit

Vapaat toimistot hotellien lähellä
Oulun keskustan Scandic hotelli on vasta restauroitu tasokas hotelli

Vilkkaana ja suosittuna matkailukaupunkina Oulu tarjoaa monipuolisia majoitusvaihtoehtoja, sillä perinteisten hotellien ja hostellien lisäksi kaupungissa on tarjolla leirintäalueita, mökkejä, lomahuoneistoja ja kylpylöitä. Oulussa on sekä maailmanlaajuisesti tunnettuja suuria hotelliketjuja että tunnelmallisia paikallisia majoitusliikkeitä. Korkeatasoiset ydinkeskustan hotellit ihastuttavat loistavalla sijainnillaan kulttuuri- ja ostosmahdollisuuksien lähellä, kun taas keskustan ulkopuolelta löytyy persoonallisia majoitusvaihtoehtoja. Myös Oulun lähikunnista, erityisesti Oulujoen varrelta, löytyy runsaasti majoituspaikkoja. Yksi ainutlaatuisimmista majoitusvaihtoehdoista on Perämeren suurin saari, Hailuoto, joka on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Lisäksi kansallispuistostaan ja laskettelurinteistään tunnettu Iso-Syöte tarjoaa laadukkaita majoitusmahdollisuuksia. Monissa Oulussa ja sen lähialueilla sijaitsevissa majoituspalveluita tarjoavissa paikoissa hyödynnetään esimerkiksi sisustuksessa Lapin mystiikkaa. Oulusta ja sen lähialueilta löytyy lukuisia majoitusvaihtoehtoja, joissa luonnon läheisyys ja hyvät palvelut muodostavat erinomaisen kokonaisuuden.

Yksi tällaisista luonnon ja palveluiden yhdistelmistä löytyy Nallikarista, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Oulun keskustasta. Nallikari on julkinen virkistys- ja matkailualue Oulun Hietasaaressa, ja se on tunnettu erityisesti kilometrin pituisesta hiekkarannastaan. Majoituspalveluita alueella tarjoaa muun muassa Nallikari Lomakylä & Camping, jolla on leirintämökkien lisäksi tarjolla uusia lomamökkejä ja huviloita sekä matkailuajoneuvo- ja teltta-alue. Nallikarissa sijaitsevat myös Sokos Hotel Eden, palloiluhalli, minigolf-rata, Vauhtipuisto, Hietasaaren ponipiha sekä ympäri vuoden auki oleva Ravintola Nallikari.