Intro

Jyväskylä, tuo Suomen Ateenaksikin kutsuttu perinteikäs yliopistokaupunki keskellä Keski-Suomea! Kaupungin keskusta kyyhöttää luonnonkauniin harjun kupeessa, ja harjulla kohoaa maamerkkinä keltatiilinen Vesilinna kellotauluineen. Lännestä kaupunkia reunustaa Jyväsjärvi, josta Jyväskylä lienee saanut nimensä. Järveltä pääsee kapean salmen kautta sydän-Päijänteelle ja sen lukuisille vesireiteille. Kaupungin vilkkaan matkustajasataman vieressä, huippumodernilla mutta silti kauniilla Lutakon alueella, sijaitsee suuri messukeskus Jyväskylä Paviljonki, joka on osaltaan vakiinnuttanut Jyväskylän aseman relevanttina kongressikaupunkina. Sen vieressä kohoaa kenties vielä vaikuttavampi näky: Innova, Jyväskylän korkein rakennus, josta Technopolis-yhtiö <http://www.technopolis.fi/vapaat-toimitilat/jyvaskyla/innova/> vuokraa niin yksittäisiä toimistohuoneita kuin kokonaisia toimitilojakin.

Jyväskylän keskustassa huomiota herättävät myös komeat sillat: kaksi pitkää kävelysiltaa, jotka ylittävät kaupunkia kiertävät rauta- ja maantiet, sekä tietenkin Lutakon ja Kuokkalan kaupunginosat yhdistävä, Jyväsjärven ylittävä silta, joka on varsinkin iltaisin valaistuna hätkähdyttävän kaunis näky. Jyväskylä tunnetaan Suurajoista eli Neste Rallysta, jokasyksyisestä kansainvälisestä rallikilpailusta, joka on järjestetty jo 1950-luvulta alkaen. Korkeakulttuurin puolella väkeä houkuttelee kesäisin kaupunkiin Jyväskylän Kesä, urbaani musiikki-, arkkitehtuuri-, teatteri- ja kuvataidefestivaali, jolla on silläkin aina vuoteen 1955 ulottuvat perinteet.

Jyväskylässä on vaikuttanut myös kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto, joka opiskeli Jyväskylän lyseossa ja jonka piirtämiä rakennuksia löytyy runsaasti kaupungista ja sen ympäristöstä. Näihin kuuluvat mm. useat Jyväskylän yliopiston rakennukset, työväentalo ja tietenkin Alvar Aalto -museo. Arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaa pitää mielessä myös Wivi Lönnin, Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin, luomukset Mattilanpellon kaupunginosassa. Ei siis ole ihme, että Jyväskylä on varsin suosittu matkailukaupunki: kaupungin kulttuurielämä on vilkasta isojen tapahtumien ulkopuolellakin.

Alueen historia

Nykyinen Jyväskylän alue kuului alun perin Laukaan pitäjään, mutta kasvoi vuosien vieriessä isoksi kyläksi. Kaupunki perustettiin virallisesti vuonna 1837, jo aiemmin paikalla oli pidetty syys- ja talvimarkkinoita. Sivistys, nimenomaan suomenkielinen sellainen, on ollut osa Jyväskylän kaupunkia ja sen ehkä suurin vahvuus jo 1800-luvulta alkaen. Suomalaisuusaatteen esitaistelijan, uudissanojen tiede ja taide kehittäjän Wolmar Schildtin aloitteesta Jyväskylään perustettiin 1800-luvun puolivälissä koko Suomen ensimmäiset suomenkieliset oppilaitokset: lyseo, tyttökoulu ja kansakoulunopettajia kouluttava seminaari. Myöhemmin Jyväskylän seminaarissa opiskeli mm. Minna Canth.

Sijainti keskellä Keski-Suomen metsiä puolestaan nosti 1800–1900-lukujen taitteessa Jyväskylän keskeiseksi puuteollisuuskaupungiksi sekä myöhemmin myös aseteollisuuden merkittäväksi kaupungiksi. Jälkimmäisestä on yhä muistona punatiilinen Kivääritehdas, joka on nykyisin merkittävä yrityskeskittymä: sen katon alta voi nouseva yritys vuokrata toimiston tahi muuta toimitilaa itselleen.

Alueen infrastruktuuri

Valtatiet 4 ja 9 kulkevat Jyväskylän halki, ensin mainittu johtaa kaupunkiin suoraan Helsingistä. Vuonna 2002 valmistui ydinkeskustaan hulppea, ultramoderni Matkakeskus, josta lähtevät kaikki kaukoliikenteen bussi- ja junayhteydet. Turusta Tampereen kautta Pieksämäelle kulkeva juna pysähtyy myös Jyväskylässä, samoin Helsingistä Pieksämäen suuntaan kulkevat junat. Jyväskylän yhdistää Vaasaan, Seinäjokeen ja pienempiin länsisuomalaisiin kuntiin tiivis taajamajunaliikenne. Esimerkiksi Oulusta Jyväskylään pääsee kuitenkin parhaiten bussilla. Jyväskylän ja sen lähialueiden sisäinen julkinen liikenne hoituu tehokkaasti Jyväskylän Liikenteen punavalkoisilla linja-autoilla eli linkeillä, niin kuin paikallisella murteella sanotaan. Esimerkiksi Kivääritehtaan, Jyväskylän omaleimaisimman toimistokompleksin, ohittaa arkisin bussi noin kymmenen minuutin välein. Ylistönmäen Technopolis-kampukselle, Ahjokadun toimitilakeskittymään sekä Terässammon teollisuusalueellekin pääsee keskustasta kaksi kertaa tunnissa. (Jyväskylän Liikenteen bussiaikataulut ja reittikartat löydät täältä. <http://linkki.jyvaskyla.fi/> )

Paikallisliikenteen yhden vyöhykkeen bussilippu on hinnaltaan 3 euroa ja on voimassa tunnin ajan lipun ostosta. Jyväskylässä on myös oma pieni lentokenttä Tikkakoskella, noin 20 kilometriä kaupungin ulkopuolella, mistä liikennöi koneita lähinnä Helsinkiin ja takaisin. Kaupunkia on kuitenkin vanhastaan leimannut ennen muuta vilkas vesiliikenne, sijaitseehan se kolmen eri laivaväylän risteyksessä Päijänteen rannalla. Jyväskylästä pääsee vesireittejä pitkin aina Lahteen asti etelässä (pitkää ja sokkeloista Päijännettä pitkin ja yhden kanavan läpi) ja Pielavedelle koillisessa (vuonna 1993 valmistuneen Keitele-Päijänne-kanavan ja muun laajan kanavaverkoston kautta). Kaupungin täysinpalveleva matkustajasatama on Lutakon kaupunginosan vieressä. Se tarjoaa tankkauspalveluita niin veneille kuin niiden omistajillekin, ja sieltä lähtevät kaikki Jyväskylän matkustaja-alukset. Osa kaupungin laivayhtiöistä, kuten perinteikäs Päijänne Risteilyt Hildén < http://www.paijanne-risteilythilden.fi/>, harjoittaa niin reitti-, risteily- kuin tilausliikennöintiäkin ja kuljettaa matkustajia aina Lahteen tai Suolahdelle saakka. Saman yhtiön omistuksessa on nykyisin Jyväskylän kaikkien aikojen ensimmäinen höyrylaiva, s/s Suomi.

Yritysalue

Suurta osaa Jyväskylän vuokrattavista toimistoista hallinnoiva Jykes Kiinteistöt Oy tarjoaa toimistoja vuokralle hintaan noin 120–180 e/m2/vuosi. Tämä koskee myös aivan Jyväskylän ydinkeskustaa, missä mm. Voimala Businesspark < http://www.voimalabusinesspark.fi/> sijaitsee. Lyhyesti sanoen, tämä merkitsee sitä että Jyväskylän ydinkeskustasta voi vuokrata pienen mukavan 15 neliön toimistohuoneen ja maksaa siitä 1 800 euroa vuodessa – mikä on varsin vaikea yhtälö esimerkiksi Helsingissä. Pääkaupunkimme ydinkeskustan toimistovuokrat voivat kevyesti olla neljä kertaa korkeampia, pahimmillaan enemmänkin. Turussa ja Tampereellakin toimistojen vuokrahinnat ovat hieman korkeampia. Voi siis sanoa Jyväskylään – ei ehkä suureen kaupunkiin, mutta kasvavaan ja vireään – sijoittumisen olevan yritykselle taloudellisesti varsin järkevä ratkaisu.

Jyväskylän keskustaa halkoo ympäri vuoden sulana pidetty kävelykatu, joka alkaa kaupungin kirkkopuiston kohdalta ja päättyy suihkulähteellä koristetulle Aren aukiolle. Kävelykadulta puolestaan on alle kahden kilometrin matka Voimala Businessparkin toimistokeskukseen ja suurin piirtein saman verran Lutakon alueelle, jossa sijaitsevat messukeskus Paviljonki sekä Technopoliksen Innova-toimistorakennus. Jos tuuri käy, itse kävelykadultakin eli virallisesti Kauppakadulta voi onnistua vuokraamaan toimiston: esimerkiksi Kiinteistöt Pekka Saarinen Ky vuokraa sieltä tällä hetkellä 105 neliön toimistotilaa. Kävelykadun varrella on useita kauppakeskuksia: Forum, Jyväskeskus, Tawast, Torikeskus ja hieman sivummalla Kolmikulma. Yhdessä ne tarjoavat laajan valikoiman ravintoloita, kahviloita, vaate- ja kenkäkauppoja, sisustusliikkeitä, kampaamoita, koruliikkeitä, elektroniikkamyymälöitä, design-putiikkeja (Marimekko, Pentik), yksityisiä terveys- ja hyvinvointipalveluita ja paljon muuta.

Jokaisesta kauppakeskuksesta löytyy sekä tunnettuja ketjubrändejä (Seppälä, Gina Tricot, Dressmann, McDonald’s, Arnolds jne.) että yksilöllisempiä puoteja. Tilallisena kuriositeettina mainittakoon Torikeskuksen kävelyväylä Hoviraitti, joka muistuttaa aivan tunnelmallista syrjäkujaa jossain eteläisessä maassa – paitsi että se on sisätiloissa, lasikaton alla, ja sen ylle kaartuvat parvekkeet ovat itse asiassa hotellihuoneiden parvekkeita! Kävelykadulla on kesäisin usein myös torikojuja, ja torimyyntiä harjoitetaan Jyväskylässä viidessä muussakin paikassa (Kauppatori, Kuokkala, Oikokatu, Sepänaukio, Palokka). Kaupungin ydinkeskustan ulkopuolella on kaksi isoa kauppakeskusta, pohjoisessa Palokankeskus ja etelässä Keljon Kauppakeskus, joiden molempien yhteydessä on kaksi isoa automarketia. Tehtaanmyymälöitä Jyväskylässä on Puttipajalla sekä Pandan makeistehtaalla Vaajakoskella, ja Iittalan outlet-myymälä sijaitsee hieman ydinkeskustan ulkopuolella. Kaiken moderniuden lisäksi myös uuskäsityöläisyys kukoistaa kaupungissa, ainakin putiikkien ja pajojen täyttämällä Toivolan Vanhalla Pihalla, missä järjestetään säännöllisesti myös toritapahtumia. Ympäristöystävällisyyteen pyrkivässä Jyväskylässä on myös paljon kirpputoreja ja useita ekokauppoja, kuten Ekolo, maailmankauppa Mango ja Punnitse & Säästä. Kattava hakupalvelu Jyväskylän ostosmahdollisuuksiin löytyy täältä: <http://visitjyvaskyla.fi/nae-koe/ostokset>

Ostovoima

Lähes 140 000 asukkaan Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Koska kyseessä on yliopistokaupunki, korkeakoulutettujen osuus sen väestöstä on poikkeuksellisen korkea, jopa kolmannes. Yli 15-vuotiaista 76 prosentilla on ylipäätään jokin tutkinto, siis suuremmalla prosentilla kuin koko Suomessa keskimäärin. Keskimääräinen jyväskyläläinen tienasi vuoden 2015 aikana 26 773 euroa, ja samana vuonna kaupungin työttömyysaste oli 17,6 % – Keski-Suomen pääkaupunki on siis hyvää keskitasoa ostovoiman suhteen Suomen kaupunkien vertailussa. Vuonna 2015 Jyväskylän väkiluku kasvoi 1,2 prosentilla, toisin sanoen Suomessa vain pääkaupunkiseutu päihittää sen kasvuvauhdissa. Täten voi väittää, että nousevan yrityksen tosiaan kannattaa vuokrata Jyväskylästä oma toimisto. Kaupungin väestörakenne on suhteellisen tasapainossa nuoren ja vanhan väen suhteen. Ulkomaalaisia Jyväskylässä asuu 4 130, eli alle 3 prosenttia kaupungin koko väestöstä.

Pysäköinti

Jyväskylän ydinkeskustassa on seitsemän yleistä parkkitaloa: Cygnaeus, Tori, Sokos, Kolmikulma, Asema, Matkakeskus ja Paviljonki. Näistä Tori on lähimpänä Voimala Businessparkin toimistokeskittymää, ja Lutakkoon suuntaavan kannattaa pysäköidä Matkakeskukseen tai Asemaan, ellei Paviljongin parkkitalossa ole tilaa. Pysäköintialueita on kymmenkunta.

Aivan ydinkeskustassa eli 1-vyöhykkeellä pysäköinnin hinta on aina 2 e/h ja maksimipysäköintiaika on yksi vuorokausi, mikä maksaa 24 euroa (lauantaisin 18 euroa). Hieman kauempana eli 2-vyöhykkeellä hinnat ovat vastaavasti hieman alhaisemmat, mutta sielläkään ei sovi pitää autoaan parkissa kahta vuorokautta pidempään. Huomattavasti halvemmaksi pysäköinti kuitenkin tulee kuin esimerkiksi Helsingissä! Kankaan liikealueella, kuten myös Paviljongilla, on myös omat laajat maksulliset parkkipaikkansa, joiden pysäköintiaikaa ei periaatteessa ole rajoitettu mitenkään: vuorokausihinta on 10 euroa, tuntihinta yhden euron. Forum-kauppakeskuksen omaan parkkihalliin voi pysäköidä kauppakeskuksen aukioloaikoina ilmaiseksi.

Kehitysnäkymät

Jyväskylän kaupunki pyrkii edistämään yhteistyötä yliopiston ja yritysten, tutkimuksen ja liiketoiminnan välillä. Jyväskylään rakennetaankin koko ajan uusia kaupunkiympäristöjä, joiden tarkoitus on olla toimipaikkoina sekä oppilaitoksille että yrityksille: toisin sanoen, jos se on Jyväskylän kaupungista kiinni, mikään yritys ei ainakaan toimitilojen puutteeseen tai suoraan oppilaitoksesta saapuvan tuoreen koulutetun työvoiman vajaukseen kaadu. Yksi tällainen projekti on Kankaan kaupunginosa, jonka tarjoamiin toimitiloihin on jo muuttanut 40 yritystä ja jossa toimivat Jyväskylän ammattiopisto ja aikuisopisto sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu. Kaupunki on investoinut Kankaan alueeseen peräti miljardin euron verran. Ydinkeskustaa kehitetään jatkuvasti houkuttelevammaksi sekä asumista, liikkumista että kuluttamista silmälläpitäen.

Jyväskylä panostaa myös hyvinvoinnin tutkimukseen ja siihen liittyvien palvelujen edistämiseen. Uuden Keskussairaalanmäen alueen rakentaminen tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia erityisesti vanhusten palveluille ja tulevaisuuden hoiva- ja turvallisuusratkaisujen kehittämiselle. Hippoksen alue puolestaan on kovaa vauhtia kehittymässä Suomen suurimmaksi urheilun ja liikunnan keskittymäksi. Siellä toimii jo nyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta – ainoa laatuaan Suomessa – sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes. Tällä hetkellä Hippos2020-hankkeen investointien arvo on 270–300 miljoonaa euroa. Seppälänkankaalle, hieman keskustan ulkopuolelle, puolestaan rakennetaan parhaillaan uutta suurta kauppakeskusta, joka valmistuu syksyllä 2017 ja jossa tulee olemaan paitsi liiketilaa, myös toimistoja. Jyväskylän kaupungille myönnettiin tänä vuonna Reilun Kaupan Kaupungin arvonimi, ja vihreys on vallitseva arvo myös uusien alueiden kehittämisessä.

Teollisuusalueet

Jyväskylän merkittävimpiin työnantajiin kuuluvat itse Jyväskylän kaupunki ja yliopisto sekä K-ryhmä ja S-osuuskunta Keskimaa. Kansainvälisyyteen panostavassa Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa – humanistinen, yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteellinen, informaatioteknologinen, liikuntatieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen sekä kauppakorkeakoulu –, se työllistää 2 500 henkilöä ja sen rahoitus on tänä vuonna (2016) 201 miljoonaa euroa. Yliopiston yhteydessä toimivat mm. koulutusjärjestelmiä arvioiva ja kehittävä EduCluster Oy ja fysiikan, kemian ja bio- ja ympäristötieteiden laitosten poikkitieteellinen tiedekeskus Nanoscience Center, sekä tietenkin toimistokeskus Spinaakkeri Mattilanniemessä. Tällä hetkellä yliopistossa opiskelee yli 15 000 huomisen asiantuntijaa.

Jyväskylän kymmenen suurimman työllistäjän joukkoon lukeutuu kuitenkin myös mm. Valmet Oyj, jonka tehtaalla Jyväskylän Rautpohjassa – lähellä Terässammon toimistokeskittymää – valmistetaan paperi- ja kartonkikoneita. Kyseinen yhtiö on maailmankin mittakaavassa huippuluokkaa teknologian tuottajana ja paperi- ja energiateollisuuden kehittäjänä, ja se on viimeisen parin vuoden ajan työllistänyt Keski-Suomessa 1 270 henkilöä. Toinen Jyväskylässä vahva yritys, jonka liikevaihto lasketaan miljardeissa, on teleliikenneyhtiö TeliaSonera. Metsäteollisuus on ollut perinteisestikin vahvassa asemassa Keski-Suomessa, ja tänä päivänä sitä edustaa siellä suurimpana UPM. Maakunnassa on oma itsenäinen sanomalehtikonserni, Keskisuomalainen Oyj, jonka kustantamia lehtiä ilmestyy ympäri Suomen: niihin kuuluvat itse Keskisuomalainen-lehden lisäksi mm. Kuopion seudulla ilmestyvät Savon Sanomat ja Uutis-Jousi sekä eräät Turun ja Tampereen paikallislehdet. Liikevaihdoltaan tämä kustannuskonserni oli 149 802 000 euroa vuonna 2015. Toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöjen huolto- ja urakointiyritys Are Oy, jonka mukaan Aren aukio Jyväskylässä on nimetty, kuuluu sekin Jyväskylän tärkeimpiin työllistäjiin.

Hotellit ja hostellit

Hotelliketjuilla, kuten Sokos Hotelilla, Scandicilla ja Cumuluksella, on omat majoituspaikkansa Jyväskylän ydinkeskustassa, jos haluaa pelata mahdollisimman varman päälle majoituksen suhteen. Vastaavasti Laajavuoren hiihtokeskuksessa voi kesät talvet majoittua Rantasipi-ketjun kylpylähotelliin. Edellä mainittujen lisäksi Jyväskylässä on kuitenkin myös muutamia yksityisiä, ehkä hivenen persoonallisempia hotelleja. Elegantti hotelli Alba kohoaa Jyväsjärven rannalla, lähes toimistokeskus Spinaakkerin naapurissa ja kaunismaisemaisten kävelyreittien päässä sekä keskustasta että Ylistönmäen toimistorakennuksesta.

Ydinkeskustassa sopivasti Matkakeskuksen lähellä on puolestaan hotelli Milton, jonka kattoterassirakennelmasta ei voine erehtyä. Yritysvieraiden kannattaa pitää mielessä Solo Sokos Hotel Paviljonki, joka nimensä mukaisesti sijaitsee aivan kongressikeskus Paviljongin – eli myös toimistorakennus Innovan – naapurissa. Merkittävää omaleimaisuutta Jyväskylässä edustaa kuitenkin hotelli Yöpuu, joka on kätkeytynyt hieman nurkan taakse Yliopistokadulle – mutta vain kivenheiton päähän Voimala Businessparkista. Hotellissa on 26 eri teemoin sisustettua tunnelmallista huonetta sekä tasokas ravintola ja viinibaari. Lisäksi hotellin tapoihin kuuluu tarjota ilmainen tervetuliaisjuoma viinibaarissa. Toisin sanoen, jos vieraitaan haluaa todella hätkähdyttää ja ihastuttaa, tämä pieni kuriositeetti Jyväskylän hotellien joukossa saattaa hyvinkin olla relevantti vaihtoehto.

Huokeaan hintaan (alkaen 55 e/yö/1 hh) majoitusta tarjoaa yksinkertaisesti Jyväskylän Hotellipalveluiksi nimetty ketju, johon kuuluu kolme hotellia: ympäri vuoden auki oleva Hotel Pension Kampus Kauppakadulla sekä kesähotellit Rentukka ja Harju, joista viimeksi mainittu sijaitsee nimensä mukaisesti luonnonkauniin harjun vieressä. Pidempiaikaista, kodinomaisempaa majoitusta tarvitsevaa varten on huoneistohotelleja. Niitä ovat Verena Apartments; tunnelmallisia yksiöitä, kaksioita ja kolmioita kävelymatkan päässä keskustasta vuokraava Ada & Alex; sekä Kotimaailma Apartments, joka tarjoaa erikokoisia kalustettuja asuntoja keittiöineen sekä keskustassa että hyvien liikenneyhteyksien päässä kaupungin laitamilla.