Intro

Reilulla 130 000 asukkaallaan Jyväskylä on suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupungin tunnetuimpia maamerkkejä ovat mäkihyppystadion, Jyväskylän harju, Vesilinnan näkötorni, Kuokkalan vesitorni ja Kuokkalan silta. Luonto on Jyväskylässä vahvasti läsnä: järvet, metsät ja puistot ovat vain kävelymatkan päässä keskustasta.

Alvar Aalto on vaikuttanut ratkaisevasti Jyväskylän arkkitehtuuriin. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi, joten Jyväskylän liiketilat ja myymälät, palvelut sekä esimerkiksi koulut sijaitsevat pääsääntöisesti vain kävelymatkan päässä. Myös monet kaupungin keskeisistä nähtävyyksistä sijaitsevat keskustassa lähellä toisiaan, joten niihin voi tutustua hyvin kävellen.

Tutustumisen arvoisia nähtävyyksiä ovat muun muassa Harju ja näkötorni, kaupungintalo, Toivolan Vanha Piha, Kirkkopuisto sekä kauppakeskukset monipuolisine myymälä- ja liiketilavalikoimineen. Jyväskylästä löytyy myös monia mielenkiintoisia museoita ja gallerioita. Jyväskylä on vireä kaupunki myös kulttuuritoiminnaltaan. Tunnettuja tapahtumia ovat muun muassa Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö, Suomipop-festivaalit, Päijännepurjehdus, Jyrock-festivaali sekä Neste Ralli. Jyväskylässä toimii sekä kaupunginteatteri että harrastajateatteri Jyväskylän Huoneteatteri. Lisätietoja kaupungin nähtävyyksistä ja tapahtumista löytyy osoitteesta: http://visitjyvaskyla.fi/

Jyväskylä on vahvasti opiskelijakaupunki. Kaupungissa on useampia korkeakouluja sekä muita oppilaitoksia. Erityisesti yliopiston ja ammattikorkeakoulun mukanaan tuomat kansainväliset opiskelijat ovat lisänneet kaupungin tunnettavuutta myös ulkomailla, mikä tekee kaupungista kansainvälisen luonteeltaan. Jyväskylässä järjestetäänkin runsaasti sekä kansallisia että kansainvälisiä tapahtumia. Kokous- ja kongressitilat kuten Jyväskylän paviljonki, oppilaitosten kampukset sekä useat hotellit sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa. Jyväskylän Convention Bureau tarjoaa maksutonta asiantuntija-apua kansainvälisten kokousten tai kongressien suunnitteluun. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://www.jcb.fi/

Kaupungissa on huomioitu liikematkailijoiden tarpeet, ja puolet Jyväskylään saapuvista matkailijoista onkin liikematkailijoita. Liikematkailijoille on koottu kattava tietopaketti Jyväskylän matkailutoimiston sivuille: http://visitjyvaskyla.fi/ammattilaisille/fi/liikematkailijalle. Sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi liikenneyhteyksistä, keskeisten paikkojen sijainneista ja majoittumisvaihtoehdoista sekä vinkkejä ruokailuun ja vapaa-aikaan.

Alueen historia

Jyväskylässä on ollut asutusta jo pitkään. Arkeologisia löytöjä on aina kivikaudelta asti. Kaskiviljely alkoi alueella jo 500–700 luvulla. Jyväskylä sai kaupunginoikeudet vuonna 1837. 1800-luvun lopussa alkoi kaupungin ja sen ympäristön vaurastuminen muun muassa metsien arvonnousun myötä. Kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia, julkisia rakennuksia. Jyväskylään alkoi nousta myös teollisuutta, kun esimerkiksi Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas aloittivat toimintansa.

Jyväskylään perustettiin jo 1800-luvulla useita merkittäviä kouluja. Sivistys- ja koulukaupunkimaineensa vuoksi kaupunkia alettiinkin kutsua Suomen Ateenaksi. Sotien jälkeen Jyväskylä nousi yhdeksi Suomen merkittävimmistä teollisuuskeskuksista ja väestö kasvoi nopeasti. Kaupungin pinta-ala on kasvanut tasaisesti eri liitosten myötä. Vuonna 2009 perustettiin uusi Jyväskylän kunta, jonka muodostavat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta. Jyväskylän kaupunki koostuu 86 kaupunginosasta ja 14 suuralueesta.

Alueen infrastruktuuri

Jyväskylän liiketilat, muut toimitilat sekä palvelut ovat helposti tavoitettavissa niin omalla autolla kuin julkisilla kulkuvälineilläkin. Jyväskylässä pysäköinti on varsin ongelmatonta. Koska välimatkat etenkin keskusta-alueella ovat lyhyitä, Jyväskylässä on helppo liikkua myös kävellen tai pyörällä. Kevyen liikenteen reittioppaaseen voi tutustua osoitteessa: http://kevytliikenne.jkl.fi/ Keskustan ulkopuolisille alueille pääsee nopeasti ja kätevästi paikallisbusseilla. Jyväskylän seudun joukkoliikenteen järjestäjänä toimii Jyväskylän kaupunki ja linjojen ajamisesta vastaa Jyväskylän Liikenne Oy. Lisätietoa reiteistä, aikatauluista ja hinnoista löytyy Jyväskylän seudun joukkoliikenteen kotisivuilta osoitteesta: http://linkki.jyvaskyla.fi/

Valtakunnallisesti tarkasteltuna Jyväskylä sijaitsee erinomaisten logististen yhteyksien varrella. Jyväskylä on liikenteen solmukohta, jossa kohtaavat juna- ja lentoliikenteen lisäksi myös valtatiet 4, 9, 13, 18 ja 23. Esimerkiksi valtatie 4 on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä sekä pääyhteys Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Valtatie kulkee Helsingin, Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle. Tie on 1 295 kilometrin pituudellaan Suomen pisin valtatie. Valtatie on myös osa eurooppatietä E75. Valtatie 9 on osa eurooppatietä E63. Valtatie 9 kulkee Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle. Monet Jyväskylän liiketilat, toimistot ja tuotantotilat sijaitsevatkin logistisesti erinomaisilla paikoilla.

Jyväskylän matkakeskus toimii yhdistettynä linja-autoasemana ja rautatieasemana. Jyväskylässä on ollut raideliikennettä aina vuodesta 1897 asti. Kaupunkiin pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Jyväskylästä pääsee ilman junanvaihtoa muun muassa Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon, Seinäjoelle sekä Vaasaan. Kaukoliikenteen linja-autot ovat myös nopea ja kätevä vaihtoehto matkustamiseen. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella, valtatien 4:n varrella, 22 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Lentoasemalta pääsee paitsi Helsinkiin, moniin suosittuihin lomakohteisiin. Matkustajamäärä kotimaanlennoilla on runsaat 50 000 matkustajaa vuodessa.

Yritysalue

Verrattuna pääkaupunkiseutuun sekä muihin Suomen isoihin kaupunkeihin, Jyväskylässä vuokrattavan liiketilan hinnat ovat edullisia. Jyväskylän liiketilavuokrat liikkuvat hintavälillä 22,00 – 56,00 € / m2 / kk. Kuten muissakin kaupungeissa, myös Jyväskylän liiketilavuokrissa on jonkin asteisia eroja kaupungin eri alueiden välillä. Tuotanto- ja varastotilojen vuokrataso on Jyväskylässä hyvin samankaltainen kuin muissa Suomen isoissa kaupungeissa – vuokratasoltaan kalliimpi pääkaupunki pois lukien. Jyväskylän toimistotilojen vuokratasot ovat kuitenkin keskimäärin hieman korkeampia kuin muissa saman kokoluokan kaupungeissa. Jyväskylän teollisuus- ja varastotilojen vuokrataso on ollut viimevuosina 4,50 – 5,50 € / m2 / kk ja toimistotilojen vuokrat ovat olleet 12,00 – 19,00 € / m2 / kk.

Jyväskylästä löytyy monipuolisesti erilaisia ostosmahdollisuuksia. Keskustasta löytyy niin viihtyisiä kauppakeskuksia, kansainvälisiä ketjuja kuin yksilöllisiä erikoisliikkeitäkin. Tiiviissä keskustassa palvelut, myymälät ja liiketilat sijaitsevat vain kävelymatkan päässä toisistaan. Jyväskylän kaupankäynnin keskuksena on ollut jo pitkään Kävelykatu ympäristöineen. Kävelykatu on kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka, ja alueen liiketilat sijaitsevat jatkuvan asiakasvirran ulottuvilla. Kävelykadun varrella sijaitsee monia suosittuja kauppakeskuksia, kahviloita ja ravintoloita. Keskustan kehittämishankkeiden myötä keskustan elinvoimaisin liiketila-alue tulee kuitenkin laajenemaan tulevaisuudessa. Jyväskylässä on runsas valikoima ostoskeskuksia ja tavarataloja, ja uusia kauppakeskuksia rakennetaan sekä keskusta-alueelle että keskustan ulkopuolelle. Keskustassa sijaitsevia kauppakeskuksia ja tavarataloja ovat muun muassa Jyväskeskus, Torikeskus, Väinönkeskus, Kolmikulma, Sokos ja Forum. Forum on Jyväskylän ja koko Keski-Suomen suurin kauppakeskus.

Monet Jyväskylän liiketilat, myymälät ja palvelut toimivatkin tässä vuodesta 1980 toimineessa kauppakeskuksessa. Keskusta-alueen ulkopuolelta vuokrattavaa liiketilaa löytyy hyvin erityisesti ostoskeskuksista. Keskustan ulkopuolisia ostoskeskuksia ovat esimerkiksi Keljon kauppakeskus ja Palokankeskus. Seppälässä toimivan uudistuneen Prisman rinnalle tullaan rakentamaan kaksi uutta kauppakeskusta: Kauppakeskus Seppä sekä Liikekeskus Seppälänportti. Jyväskylässä on runsas valikoima myös erilaisia mielenkiintoisia erikoisliikkeitä. Kaupungissa on esimerkiksi runsaasti kirpputoreja ja Second hand-myymälöitä sekä käsityö- ja taideliikkeitä. Keskustassa vierailevan kannattaa ehdottomasti tutustua esimerkiksi Toivolan Vanhan Pihan käsityöputiikkeihin ja pajoihin. 1800-luvun lopun käsityöläispiha palvelee asiakkaita ympäri vuoden ja alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Puttipaja sijaitsee vuonna 1896 rakennetun sahan höyryhuoneessa. Myymälästä voi ostaa paitsi Puttipajan tehtaalla, Vaajakoskella, valmistettuja kynttilöitä, myös muita kotimaisia käsityö- ja designtuotteita. Alvar Aallon museon museokaupan valikoimista löytyy muun muassa Artekin klassikkovalaisimia, laadukkaita designtuotteita sekä Alvar Aalto -kirjallisuutta. Lisätietoja Jyväskylän ostosmahdollisuuksista löytyy osoitteesta: http://visitjyvaskyla.fi/nae-koe/ostokset

Ostovoima

Jyväskylä on reilulla 130 000 asukkaallaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Jyväskylä on myös merkittävä kasvukeskus, jonka asukasluku on kasvanut voimakkaasti. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin ja kaupungissa panostetaankin voimakkaasti uusien asuntojen rakentamiseen. Hyvät opiskelumahdollisuudet ja erityisesti kattava korkeakoulutarjonta ovat vaikuttaneet siihen, että jyväskyläläiset ovat korkeammin koulutettuja kuin suomalaiset keskimäärin.

Korkea koulutustaso heijastuu myös asukkaiden tulotasoon, ja kaupungissa on runsaasti ostovoimaisia asukkaita. Peräti kymmenisen prosenttia jyväskyläläisistä on opiskelijoita. Kaupungin suuri opiskelijamäärä merkitsee myös sitä, että kaupungissa on paljon nuoria ja aktiivisia asukkaita. Jyväskylän nuorekas ikärakenne näkyy myös siinä, että lasten ja nuorten osuus on kaupungissa suhteellisesti suurempi kuin muissa seutukunnissa. Väestön ikääntyminen ja sen aiheuttamat talousrasitteet eivät näy Jyväskylässä vielä samalla tavoin kuin joissakin muissa Suomen kunnissa.

Pysäköinti

Jyväskylän liiketiloihin, tapahtumiin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan hyvin myös omalla autolla liikkuen. Jyväskylän keskustassa pysäköinti on sujuvaa, erityisesti kiitosta keränneen, kattavan pysäköintilaitosjärjestelmän ansiosta. Autoilijalle on tarjolla useita kaupungin sekä yksityisten kiinteistöjen pysäköintilaitoksia. Keskusta-alueen kaduilla pysäköinti on kielletty, lukuun ottamatta erikseen merkittyjä paikkoja. Näillä paikoilla pysäköinti on yleensä maksullista. Maksullisilla alueilla on käytössä kaksi eri taksavyöhykettä. Maksuttomilla paikoilla tulee pääsääntöisesti käyttää pysäköintikiekkoa. Jyväs-Parkki Oy:n sivuilta, osoitteesta http://www.jyvasparkki.fi/img/pdf/liikennekartta.pdf löytyy selkeä ja kattava keskustan liikennekartta.

Liikennekartasta löytyvät tiedot keskustan kadunvarsien pysäköintipaikoista, -alueista ja -laitoksista sekä taksavyöhykkeistä ja pysäköintimaksuista. Yritysasiakkaiden kannattaa huomioida myös Jyväs-Parkilta saatava kuukausikortti, joka oikeuttaa pysäköimään ympäri vuorokauden valitussa pysäköintitalossa. Kortin voi ostaa 1–12 kuukaudeksi. Veloitus on pysäköintitalosta riippuen 70–110 €/kk tai 770–1210 €/vuosi. Lisätietoja kuukausikortista sekä kortin tilauslomake löytyvät osoitteesta: http://www.jyvas-parkki.fi/kuukausikortti-ja-vuosikortti.php

Kehitysnäkymät

Jyväskylä on jatkuvasti kehittyvä kaupunki, jossa panostetaan myös erilaisiin hankkeisiin. Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke on Kankaan alueen kehittäminen. Hankkeen myötä alueelle tulee merkittävissä määrin myös uusia asuntoja sekä uutta vuokrattavaa liiketilaa. Kankaan alueella tulee vuonna 2040 työskentelemään yli 2 000 ihmistä ja asukkaita tulee olemaan noin 5 000. Jo tällä hetkellä alueella toimii noin 40 yritystä, minkä lisäksi siellä toimii useasta oppilaitostoimijasta koostuva Luova kampus. Alueelta löytyy myös vuokrattavaa toimitilaa ja tapahtumatilaa.

Ehkä merkittävimpänä Jyväskylän uudishankkeena voi pitää Keski-Suomen keskussairaalan alueelle, Kukkumäkeen, valmistuvaa uutta sairaalaa. Hanke tulee valmistumaan kokonaisuudessaan vuonna 2020. Hippos 2020- hankkeessa kaupunkiin tullaan puolestaan kehittämään kansainvälisestikin ainutlaatuinen liikunnan ja hyvinvoinnin keskittymä, Pohjoismaiden monipuolisin sisäliikuntakeskus. Suunnitteluvaiheessa on myös musiikkisalihanke, joka toteutuessaan tulisi tarjoamaan uudenlaisen, korkeatasoisen musiikkisalin ja messu- ja kongressikeskuksen kokonaisuuden.

Jyväskylässä liiketilahankkeet ovat myös keskeisessä asemassa. Kaupungin kaupankäynnin keskuksena on ollut jo pitkään Kävelykatu ympäristöineen. Keskustan kehittämiseen panostetaan kuitenkin koko ajan ja keskustan keskeinen liiketila-alue tulee laajenemaan entisestään. Jyväskylässä panostetaan vahvasti kauppakeskuksiin. Jyväskylän liiketilavalikoimaa monipuolistavia kauppakeskushankkeita on meneillään useita sekä keskustassa että muilla kaupungin alueilla. Keskustan ulkopuolisista alueista erityisesti Seppälään on keskittynyt monia Jyväskylän liiketilahankkeita. Seppälän uuden Prismakeskuksen avajaisia vietettiin keväällä 2016 ja alueelle avautuu syksyllä 2017 Kauppakeskus Seppä. Kauppakeskus Sepässä tulee olemaan vuokrattavaa liiketilaa 24 000 m2. Kauppakeskusten liiketilat sijaitsevat loistavalla paikalla, keskustan läheisyydessä ja valtateiden 9 ja 4 vieressä. Tämän lisäksi Seppälään on suunnitteilla myös uusi Retail-liikekeskus Seppälänportti, joka tuo uutta vuokrattavaa liiketilaa kaiken kaikkiaan 7 200 m2.

Teollisuusalueet

Teollisuus ja rakennustoiminta muodostavat Jyväskylän elinkeinoelämän tärkeimmän alueen. Valmet on ollut jo pitkään Jyväskylän ja koko Keski-Suomen suurin teollinen työnantaja. Jyväskylässä sijaitseva Valmetin Rautpohjan tehdas sai alkunsa Valtion tykkitehtaana. Nykyään tehdas vastaa muun muassa kartonki- ja paperikoneiden vaativimpien rakenteiden valmistuksesta ja suunnittelusta. Tehtaassa työskentelee noin 1 200 ammattilaista.

Muita kaupungin merkittäviä teollisuuden työnantajia ovat esimerkiksi Moventas Oy sekä UPM-Kymmene Oyj:n Jyväskylän vaneritehdas. Jyväskylän suurimpiin työnantajiin kuuluvat myös muun muassa TeliaSonera, K-ryhmä, ISS Palvelut Oy, Keskisuomalainen, Are Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän (Luonetjärven) varuskunta, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän vahvuutena voi pitää kaupungin monipuolista teollisuusrakennetta sekä alueen vahvaa teollista perinnettä. Esimerkiksi UPM-Kymmene Oyj:n Jyväskylän vaneritehdas eli Säynätsalon vaneritehdas on perustettu vuonna 1913, ja se on Suomen vanhin toiminnassa oleva vaneritehdas. Teollisuuteen panostetaan Keski-Suomessa edelleen vahvasti. Esimerkiksi Metsä Groupin 1,2 miljardin euron investointi Äänekosken biotuotetehtaaseen on koko Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Hanke tulee piristämään lähivuosina merkittävästi Jyväskylän alueen ja Keski-Suomen elinkeinoelämää.

Jyväskylässä on meneillään myös erilaisia rakennushankkeita, joilla on merkittävä työllistävä vaikutus ja jotka kertovat halukkuudesta investoida kaupunkiin. Kasvavassa kaupungissa panostetaan asuinrakentamiseen sekä kaupan tarpeisiin vastaavaan liiketilarakentamiseen. Merkittävä satsaus on myös Keski-Suomen keskussairaalan alueelle rakennettava uusi sairaala. Jyväskylän vanhat teollisuusalueet ovat saaneet myös uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi entiselle puuteollisuusalueelle, Lutakkoon, on rakennettu uutta asuinrakennuskantaa, toimistoja ja liiketilaa. Lutakossa sijaitsee myös yksi Suomen suurimmista messukeskuksista: Jyväskylän paviljonki. Paviljongissa järjestetään joka vuosi noin tuhat erilaista tilaisuutta, ja keskuksessa vierailee 350 000 kotimaista ja kansainvälistä vierailijaa. Matkakeskuksen läheisyydessä toimiva rakennus tarjoaa puitteet niin isommille kuin pienemmillekin tapahtumille.

Hotellit ja hostellit

Jyväskylästä löytyy monipuolinen valikoima erilaisia ja erihintaisia yöpymismahdollisuuksia. Kaupungin majoitusvaihtoehdoista on kerrottu kattavasti Jyväskylän matkailutoimiston kotisivuilla osoitteessa: http://visitjyvaskyla.fi/majoitu-nauti/majoitus

Esimerkiksi Hotelli Scandicilla, Cumuluksella, Rantasipillä, Omenahotellilla ja Sokos Hoteleilla on hotellinsa kaupungissa. Keskustassa, Jyväskylän liiketila- ja palvelualueella, sijaitsee monia laadukkaita hotelleja. Esimerkiksi aivan ydinkeskustassa, Matkakeskuksen läheisyydessä sijaitseva Original Sokos Hotel Alexandra on erityisesti kokousvieraiden suosima hotelli.

Solo Sokos Hotel Paviljonki on Jyväskylän uusin hotelli, joka sijaitsee aivan messu- ja kongressikeskuksen vieressä. Hotellissa on myös italialainen ravintola Trattoria Aukio, jonka yhteydessä toimiva pieni herkkupuoti myy erilaisia italialaisen keittiön perusraaka-aineita myös kotiin viemisiksi. Viiden minuutin ajomatkan päässä keskustasta sijaitseva Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori palvelee vapaa-ajan matkustajien lisäksi myös liikematkustajia ja kokousvieraita.

Hotelliketjujen hotellien lisäksi kaupungista löytyy myös omintakeisempia yöpymismahdollisuuksia. Esimerkiksi Boutique Hotelli Yöpuussa voi valita 26 yksilöllisestä ja persoonallisesta teemahuoneesta. Hotellissa on myös neljä huoneistoa, kansainvälisen tason Viinibaari sekä upea, sesonkeja noudattava aamiainen. Hotellin yhteydessä toimivassa Pöllöwaari-ravintolassa tarjoillaan kauden raaka-aineista valmistettuja teemamenuja, á la carte -annoksia sekä lounasaterioita. Yöpuun tarjontaan kuuluvat myös erilaiset yrityspalvelut, joihin voi tutustua osoitteessa: http://hotelliyopuu.fi/fi/4/Yrityspalvelut Pidempiaikaisempaa majoitusta – vaikkapa työmatkalaisille – tarjoaa kaupungissa esimerkiksi Verona apartments. Huoneistomajoitusta löytyy keskusta-alueelta, kävelymatkan päässä ydinkeskustasta ja messu- ja kongressikeskus Paviljongista. Lisätietoja löytyy yrityksen kotisivuilta: http://www.verenaapartments.net/

Edullista majoittumista löytyy esimerkiksi Jyväskylän hotellipalveluiden kautta. Hotel Pension Kampus on auki ympäri vuoden ja kesähotellit Harju ja Rentukka ovat auki kesäkauden toukokuusta elokuun loppuun. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://hotelrentukka.fi/#