Intro

Helsingin keskustasta on vuokrattu eniten liiketiloja
Helsingin kaupunki kasvaa ja kehittyy

Helsinki on Suomen liike-elämän, kulttuurin ja politiikan keskus sekä monen suuryrityksen kotikaupunki. Merellistä Helsinkiä voi pitää nähtävyytenä itsessään: se on luokiteltu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Suomenlinna on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon. Helsingin keskustan viehättävässä kaupunkinäkymässä korostuvat uusklassinen, funktionalistinen ja jugend-tyylinen arkkitehtuuri. Kaupungissa sijaitsee runsaasti nähtävyyksiä: Temppeliaukion kirkko, Uspenskin katedraali, presidentinlinna ja Olympiastadion. Keskustan myymälät ja muut liiketilat vetävät puoleensa suomalaisen designin, vaatesuunnittelun ja arkkitehtuurin ystäviä ympäri maailman.

Helsingistä löytyy kulttuuri- ja taide-elämyksiä jokaiseen makuun. Kaupungissa sijaitsee yli 70 taidegalleriaa, jotka esittelevät niin suomalaista kuin kansainvälistäkin taidetta. Lapsiperheille on tarjolla muun muassa Linnanmäen huvipuisto sekä Korkeasaaren eläintarha. Helsingistä on tullut lyhyessä ajassa hyvän ruuan kotikaupunki. Yli 1 200 ravintolan joukosta löytyy niin pieniä bistroja kuin korkeatasoisia fine dining –ravintoloitakin. Helsingissä on myös vilkas yöelämä ja laaja klubi- ja baaritarjonta. Helsinki on vilkas ja jatkuvasti kehittyvä kaupunki. Helsingin uudeksi maamerkiksi tulee kohoamaan Kalasataman REDIn 132 metrin korkeuteen kohoava Majakka, josta tulee Suomen korkein asuinrakennus. Kalasataman aluella urbaani kantakaupunki kohtaa merellisen Helsingin.

Verrattuna muuhun Suomeen, Helsingin talvet ovat tyypillisesti melko lauhoja ja kesät lämpimiä. Helsinki on kansainvälinen kaupunki ja tämä näkyy myös matkailijoiden määrässä. Vuosi 2015 oli kaikkien aikojen paras matkailuvuosi Helsingissä, ja myönteinen kehitys on jatkunut. Kansainvälisten turistien lisäksi Helsinki on suosittu kohde myös kotimaisten matkailijoiden keskuudessa. Helsingin kaupungin viralliselta matkailusivustolta löytyy ajankohtaisia vinkkejä kaupungin tapahtumista, nähtävyyksistä ja muista näkemisen ja kokemisen arvoisista elämyksistä.

Alueen historia

Torin laidalla on paljon vuokrattavia liiketiloja
Tori on perinteinen kokoontumispaikka kaupungissa

 Helsinki on kehittynyt vaatimattomasta pikkukaupungista suurkaupungiksi. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Tallinnan kilpailijaksi 1550. Kaupunki sijaitsi alun perin Vantaanjoen suulla, mistä se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1640. Kaupunki oli tuolloin vielä pieni ja vaatimaton, ja siellä asui vain muutama sata asukasta. Helsingin merkitys alkoi kasvaa 1748, kun Suomenlinnan linnoitusta alettiin rakentaa kaupungin edustalle. Kaupunki sai lisää asukkaita ja kaupungin seuraelämä, kaupankäynti ja laivaliikenne vilkastuivat. 1812 Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuonna 1827 yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Kaupungista tuli maan teollisuuskeskus. Kaupunki kasvoi voimakkaasti ja 1910-luvulla väkiluku nousi yli 100 000 asukkaan. Suomen itsenäistyessä Helsingistä tuli pääkaupunki. Toisen maailmansodan pommituksista Helsinki selvisi suhteellisen pienin vaurioin, ja kaupunki jatkoi nopeaa kasvuaan sodan jälkeen. Vuonna 1952 Helsingissä järjestettiin olympialaiset ja 1975 ETYKin huippukokous. Helsinki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2000.

Alueen infrastruktuuri

Lentokentällä on vuokrattavia liiketiloja
Helsingi-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain lentokenttä

Helsingissä matkustaminen ja liikkuminen on sujuvaa. Kaupungissa on muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen kattava julkisen liikenteen verkosto, joka koostuu useista joukkoliikennemuodoista. Helsingissä pääse matkustamaan nopeasti ja vaivattomasti niin linja-autoilla, raitiovaunuilla, metrolla kuin lähijunillakin. HSL yhdistää koko Helsingin seudun liikenteen ja HSL:n matkakortilla pääsee kulkemaan jouhevasti niin Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen kuin Sipoonkin alueella.

Joukkoliikennepalveluja täydentää osaltaan kesällä 2016 käyttöönotettu kaupunkipyöräpalvelu. Kaupunkipyörä on yhteiskäyttöpyörä Helsingin kantakaupungissa liikkuville asukkaille ja matkailijoille. Liiketilan sijaintia suunniteltaessa on hyvä huomioida, että Helsingissä tullaan tulevaisuudessa panostamaan erityisesti asemanseutujen kehittämiseen. Jo nyt Helsingin seudulla toimivista yrityksistä kaksi kolmannesta sijaitsee enintään kilometrin etäisyydellä lähijuna- tai metroasemasta. Sen lisäksi että kaupungin – ja pääkaupunkiseudun – alueella kulkeminen on vaivatonta, Helsingistä on hyvät liikenneyhteydet sekä muualle Suomeen että ulkomaille.

Helsingin päärautatieasema toimii Suomen matkustajaliikenteen keskuksena. Junalla pääsee matkustamaan kotimaan lisäksi myös Venäjälle. Helsingistä lähtee useita merkittäviä väyliä ja valtateitä, esimerkiksi Itäväylä, Porvoonväylä, Lahdenväylä, Tuusulanväylä, Hämeenlinnanväylä, Turunväylä ja Länsiväylä. Kehä I ja Kehä III kiertävät Helsinkiä. Helsingin satama on paitsi merkittävä tuonti- ja vientisatama, Suomen vilkkain matkustajasatama. Esimerkiksi vuonna 2011 Helsingin satamien kautta kulki yli 10 miljoonaa matkustajaa. Lauttaliikenne mahdollistaa tutustumisen Suomen linnaan ja Helsingin saaristoon.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema, jonka kautta kulkee noin 90 % Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Kulku lentoasemalle parantui entisestään 2015, jolloin otettiin käyttöön kaukojuna- ja lentoliikenteen yhdistävä Kehärata. Koska Helsinkiä rakennetaan vilkkaammin kuin koskaan ennen, myös liikennejärjestelyt tulevat kehittymään uudistusten myötä. Joukkoliikennettä kehitetäänkin jatkuvasti. Länsimetro tulee laajentamaan metroverkostoa. Muita suunniteltuja hankkeita ovat esimerkiksi Pisararata sekä Helsinki–Tallinna-rautatietunneli. Lisätietoa Helsingin joukkoliikennehankkeista löytyy kaupungin sivuilta.

Yritysalue

Kivijalka liiketiloja vanhoissa kiinteistöissä
Helsingin keskustassa on paljon kiviljalkaliikkeitä historiallisissa kiinteistöissä

Helsingin liiketilojen vuokrissa on suurta vaihtelua alueittain ja kaupunginosittain. Helsingin ydinkeskustan liiketilavuokrat ovat pysyneet selvästi korkeampina kuin muulla keskusta-alueella. Mediaanineliövuokra oli ydinkeskustassa vuonna 2015 76,39 € / m2 / kk. Kluuvin alueen vuokrataso on hiponut näitä lukemia: uusien sopimusten mediaanivuokrat olivat 65,84 € / m2 / kk. Sen sijaan Kampissa ja Kaartinkaupungissa liiketilavuokrat ovat olleet selvästi matalampia, lähellä 30 € / m2 / kk tasoa. Ruoholahdessa sekä Etu- ja Taka-Töölössä liiketilojen hintataso on ollut noin 20 € / m2 / kk. Helsingissä liiketilaa edulliseen, 14 – 15 € / m2 / kk, hintaan on ollut tarjolla Vallilassa, Itä- ja Länsi-Pasilassa, Sörnäisissä ja Lauttasaaressa. Erityisesti sijainniltaan heikommilla toimistoalueilla vuokratasot ovat olleet laskussa. Uudet raidehankkeet tulevat todennäköisesti nostamaan vuokratasoa asemanseutujen läheisyydessä.

Helsingissä on todella monipuoliset ostosmahdollisuudet ja ostosten tekoa voi pitää yhtenä kaupungin suosituimmista huvituksista. Keskeisimmät liikealueet sijaitsevat ydinkeskustassa ja muulla keskusta-alueella. Keskustan ulkopuolella ihanteellista liiketilaa on tarjolla esimerkiksi ostoskeskuksissa. Keskustan alueella sijaitseva designkortteli pitää sisällään 25 katua ja 200 eri toimijaa: design- ja antiikkiliikkeitä, gallerioita, vaate- ja sisustusliikkeitä sekä museoita. Punavuoren viehättävissä kivijalkaputiikeissa on tarjolla uniikkeja tuotteita ja henkilökohtaista palvelua. Rentoa tunnelmaa kaipaavat voivat tutustua Helsingin toreihin ja kauppahalleihin, joissa myydään perinteisten toriherkkujen lisäksi myös matkamuistoja ja käsitöitä. Arabianrannan alueella taide on osa alueen jokapäiväistä elämää.

Tyylikkäitä ja yksilöllisiä vaatteita sekä asusteita löytyy muun muassa kotimaisten nuorten suunnittelijoiden putiikeista ja muista liiketiloista. Keskustassa sijaitsevat esimerkiksi IVANAHelsinki, Hanna Sarén Kesäkauppa sekä Acolyth Srote. Suomalaisten merkkien lisäksi Helsingistä löytyy myös useita ulkomaalaisia luksusvaatteita- ja asusteita myyviä liikkeitä. Antiikin ystäville Helsingistä löytyy lukuisia kauppapaikkoja, kuten Hietalahden Antiikki- ja taidehalli, Vanhaa ja Kaunista, Lasikammari, Astialiisa ja C. Hagelstamin aktikvarinen kirjakauppa. Helsingin lukuisista liiketiloista löytyy ostettavaa myös vintagevaatteista ja sisustuksesta kiinnostuneille. Edullisia löytöjä pääsee tekemään tehtaanmyymälöissä. Keskustan alueella sijaitsee Finlaysonin tehtaanmyymälä. Keskusta-alueen ulkopuolella sijaitsevat Opa Muurikka, Fashionstore Outlet sekä Kalevalakorun & Lapponia Jewelryn, Marimekon ja Pentikin tehtaanmyymälät.

Helppoon ja vaivattomaan ostosten tekoon sopivat Helsingin lukuisat kauppakeskukset ja tavaratalot. Keskustassa sijaitsevat Kampin, Kluuvin, Ruoholahden sekä Forumin kauppakeskukset, sekä legendaariset Sokoksen ja Stockmannin tavaratalot. Tutustumisen arvoisia ovat myös Galleria Esplanad ja Aleksi 13. Keskustan ulkopuolella sijaitsee Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Itis – entiseltä nimeltään Itäkeskus – sekä Verkkokauppa.com, joka on Suomen toiseksi suurin jälleenmyyjä viihde-elektroniikan saralla. Helsingin monipuolisista ostosmahdollisuuksista löytyy lisätietoa Visit Helsinki nettisivuilta.

Ostovoima

Vuokrattavat liiketilat menevät Helsingissä nopeasti
Helsinkiläisten ostovoima on hyvä

 Suomen suurimman kaupungin vetovoima on yhä edelleen suuri, ja Helsingin väkiluku jatkaa kasvuaan. Väestöltään – ja tätä kautta myös potentiaaliselta asiakaskunnaltaan – Helsinki poikkeaa merkittävästi muusta Suomesta. Vaikka suomalaisten ostovoiman kehitys on kulkenut huolestuttavaa tahtia, Helsingissä tilanne on selvästi muuta maata parempi. Helsingin ja Uudenmaan seutu kuuluvat yhä Euroopan unionin vauraimpiin alueisiin. Alueella asuvien ostovoima on 53 % korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Kaupungin kansainvälisyys näkyy myös väestörakenteessa. Toisin kuin muussa maassa, Helsingissä väestön ikääntyminen ei näy vielä samankaltaisena ongelmana. Kun muualla maassa suurimmat ikäluokat ovat 47–68 –vuotiaita, Helsingin suurin ikäluokka on 21–39 –vuotiaat. Helsinkiläisten sosioekonomisessa rakenteessa on suurta alueellista ja kaupunginosittaista vaihtelua. Pientalo- ja omistusasuntovaltaisilla alueilla asuu keskimääräistä parempituloisia ja korkeammin koulutettua asiakaskuntaa, joilla on myös paljon varallisuutta käytössään.

Pysäköinti

Vapaat liiketilat hyvien pysäköintipaikkojen lähettyvillä
Pysäköinti Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Helsingissä liiketilaa valitessa on syytä kiinnittää huomiota myös kyseisen alueen parkkimahdollisuuksiin. Helsingin esikaupunkialueilla pysäköinti on yleensä ilmaista, mutta pysäköintiaika voi olla rajoitettua. Kantakaupungissa pysäköinti on maksullista lähes kaikilla kaduilla. Kantakaupungin kadut on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen, joissa pysäköinti maksaa vyöhykkeestä riippuen 1-4 €/h. Helsingin kaupunki myöntää 30, 83 € kuukausimaksusta yrityspysäköintitunnuksia, jotka oikeuttavat pysäköimään vyöhykkeen asukaspysäköintipaikoilla. Tunnus lunastetaan 1 – 12 kuukaudeksi kerrallaan. Lisätietoja löytyy kaupungin pysäköintisivuilta.

Pysäköintiongelmia helpottaa liityntäpysäköinti. Julkisen liikenteen pysäkkien ja asemien lähellä sijaitsee pysäköintialueita, joihin auton voi pysäköidä. Tämän jälkeen matkaa voi jatkaa julkisella liikenteellä. Liityntäpysäköinti on yleensä ilmaista. Myös pysäköintihallit tarjoavat helpotusta pysäköintiongelmiin. Pysäköintihallit sijaitsevat tyypillisesti kaupungin avainpaikoilla. Palvelun tarjoajien nettisivuilta Europar ja Q-Park löytyy tietoa myös sopimuspysäköinnistä ja lyhytaikaisesta pysäköinnistä. Lisätietoja Helsingin alueen pysäköinnistä löytyy Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä –oppaasta.

Kehitysnäkymät

Liiketilojen käyttöaste kasvaa kulutuksen noustessa
Talouskasvu lisää kulutusta ja rakentamista

Helsingin erilaiset hankkeet tulevat lähivuosina työllistämään runsaasti eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita sekä lisäämään alueiden houkuttelevuutta. Helsingin uuden liiketilan määrä tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi. Yhtenä keskeisimmistä Helsingin hankkeista voi pitää Pasilan Triplaa. Ensi vuosikymmenen alussa Keski-Pasilasta tulee Triplan myötä uusi ja elävä keskus, johon rakennetaan runsaasti myös uutta liiketilaa. Kolmen korttelin kokonaisuus tulee pitämään sisällään kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen, joukkoliikenneaseman, asuntoja, hotelleja ja toimistotilaa. Tripla tulee vahvistamaan Pasilaa liike-elämän, tapahtumien ja hotellien kaupunginosana. Uudet liiketilat, pääkonttorit ja toimistot sijaitsevat parhaiden kulkuyhteyksien varrella. Triplasta tulee Suomen vilkkain julkisenliikenteen keskus. Uusien asuntojen rakentamisen myötä alueen asiakaskunta tulee laajentumaan entisestään.

Toinen Helsingin merkittävistä hankkeista on Kalasatamaan vuonna 2018 valmistuva REDI. REDIin rakennetaan 60 000 m2 liiketilaa ja muuta kaupallista tilaa. Alueelle tulee 1 200 uutta asuntoa, 200 myymälää sekä ravintolamaailma. Kauppakeskus tulee sijaitsemaan loistavien kulkuyhteyksien varrella keskellä tiheään asuttua Helsinkiä. Helsingin kaupungilla on käynnissä myös monia muita investointikohteita ja rakennushankkeita. Vuonna 2016 näihin hankkeisiin on budjetoitu 680 miljoonaa euroa. Yli miljoonan euron hankkeisiin voi tutustua tarkemmin täältä.

Taloudellisesti suurimmat hankkeet ovat Kalasataman ja REDIn lisäksi Kruununvuorenrannan ja Länsisataman esirakentaminen sekä Keskustakirjasto. Muita suuria hankkeita ovat esimerkiksi Alppilan lukion ja Stadin ammattiopistojen perusparannus- ja muutostyöt. Helsingin uudisrakentamisen keskiössä ovat suuret asuntotuotantokohteet muun muassa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa sekä uusien alueiden palvelurakennuksissa – päiväkodeissa, kouluissa ja ammatillisen koulutuksen opetustiloissa. Helsingissä tullaan rakentamaan myös uusia puistoja ja lähiliikuntapaikkoja. Helsingissä on suunnitteilla suuri määrä erilaisia joukkoliikennehankkeita, kuten Länsimetro, Pisararata, Raide-Jokeri, Kruunusillat, Helsinki–Tallinna-rautatietunneli, Östersundomin metro, Kalasataman bussi- ja raitiolinjat sekä Hernesaaren, Jätkäsaaren, Vartiosaaren ja Malmin raitiotiet. Joukkoliikennehankkeista löytyy lisätietoa osoitteesta kaupungin pysäköinninlaitoksen sivuilta

Teollisuusalueet

 Helsinki on Suomen talouselämän keskus pörsseineen ja pankkikatuineen. Helsingin seutu on myös yksi nopeimmin kasvavista suurkaupunkialueista EU:ssa. Helsingin seutu on ylivoimaisesti tärkein ja suurin yritystoiminnan keskittymä Suomessa. Maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta peräti 44 % syntyy Helsingin seudulla. Useat suomalaiset pörssiyhtiöt sekä Suomen keskeiset vakuutusyhtiöt ja pankit pitävät Helsinkiä kotipaikkanaan. Helsingin elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen, ja verrattuna muuhun Suomeen, Helsingissä on melko vähän teollisuustyöpaikkoja. Helsingin seudun teollisuusyrityksissä työskentelee kuitenkin kaiken kaikkiaan lähes 69 000 työntekijää. Teollisuuden toimipaikkoja on miltei 4 000. Tämän lisäksi noin kolmasosa kaikista Suomen informaatiosektorin työpaikoista sijaitsee Helsingissä.

Helsingissä on runsaasti liikevaihdoltaan suuria yrityksiä, jotka toimivat myös isoina työllistäjinä alueella. Helsingissä toimivista yrityksistä suurimpia ovat Posti, HOK-Elanto liiketoiminta Oy, Nordea Bank Finland Abp, Stockmann Oyj Abp sekä ISS-Palvelut. Helsingissä toimivia suuria teollisuusalan yhtiöitä ovat muun muassa ABB Oy, Fujitsu Finland Oy, Berner Oy, Kone Oyj sekä Amer Sports. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen on merkinnyt myös sitä, että Helsingin teollisuusalueita on muutettu toisenlaisiin käyttötarkoituksiin. Tuotantotiloja sijaitsee yhä edelleen esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueella, nykyiseltä nimeltään Herttoniemen yritysalueella. Alueella toimii muun muassa rautakauppoja, pakkaus- ja vaatetusalan yrityksiä, autoalan myymälöitä ja korjaamoja sekä lääke- ja terveydenhuoltoteknologiaan erikoistuneita yrityksiä. Roihupellon teollisuusalueella työskentelee yli 3 000 työntekijää.

Hotellit ja hostellit

Vapaita liiketiloja Helsingin Stockamnin kulmilla
Helsingin Stockman on keskustan tunnetuin tavaratalo

Helsingissä on tarjolla monipuolisesti erilaisia ja erihintaisia yöpymismahdollisuuksia. Esimerkiksi kaikilla suurimmilla hotelliketjuilla on hotelleja Helsingissä. Keskustassa ja muilla keskeisillä paikoilla sijaitsee runsaasti hotelleja, vaikkakin niiden hintataso voi olla melko korkea. Helsingistä löytyy majoitusta myös vaativimmillekin vierailijoille. Luksusluokan majoitusta tarjoavat keskustassa esimerkiksi Hotel Kämp sekä Hotel Haven ja keskustan ulkopuolella Hilton Helsinki Kalastajatorppa sekä Hilton Helsinki Strand. Kenties tunnetuin kaupungin hotelleista on Solo Sokos Torni, joka on oleellinen osa Helsingin kaupunkisiluettia. Tämän vuonna 1931 avatun hotellin huipulla olevasta baarista avautuvat upeat näkymät yli kaupungin. Korkealaatuista hotellimajoitusta tarjoavat keskustassa myös muun muassa Holiday Inn, Glo Hotel, Hotel Katajanokka, Klaus K Hotel, Cumulus, Radisson Blu ja Scandic. Edullisempia hotellihuonevaihtoehtoja tarjoavat esimerkiksi Omenahotellit. Helsinkiläisissä hotelleissa on tarjolla myös ympäristöystävällistä, pienemmän hiilijalanjäljen jättävää majoitusta. Lisätietoa löytyy Visit Helsinki.fi

Koska Helsinki on suosittu matkailukaupunki, parhaat hotellitarjoukset saa hyödynnettyä, jos hotelli on mahdollista varata hyvissä ajoin. Hotellien lisäksi Helsingissä on tarjolla myös edullisempaa majoitusta hostelleissa, retkeilymajoissa ja leirintäalueilla. Bed & Breakfast -kotimajoituksessa yöpyjä pääsee tutustumaan aitoon helsinkiläiseen elämäntyyliin. Niille, jotka kaipaavat pidempiaikaista majoitusvaihtoehtoa, tai jotka viihtyvät kodinomaisissa olosuhteissa, on Helsingissä tarjolla huoneistohotelleja. Huoneistohotelleja sijaitsee niin keskustassa kuin keskustan ulkopuolellakin. Tämä vaihtoehto soveltuu erityisen hyvin niille, jotka tarvitsevat esimerkiksi työtehtäviensä suorittamisen vuoksi ”tukikohdan” itselleen. Lisätietoja majoitusvaihtoehdoista löytyy esimerkiksi Trivagon kotisivuilta sekä Helsingin kaupungin viralliselta matkailusivustolta.