Intro

Vapaat toimitilat sijaitsevat liiketoimintakeskuksissa
Espoon Tapiola on vilkas kulttuurikeskus ja yrityskeskittymä

Espoo on Suomen toisiksi suurin kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Suomenlahden rannalla. Espoon naapurikuntina ovat Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi sekä kaupungin sisällä oleva Kauniaisten kunta. Asukkaita Espoossa on noin 270 000, mutta asukasluvun ennustetaan kasvavan 300 000:een asukkaaseen ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kaupungin valtteina ovat lyhyt etäisyys Helsinkiin ja muualle Pääkaupunkiseudulle, innovatiivinen ja kansainvälinen liiketoimintaympäristö, upeat luontokohteet sekä kattava kulttuuritarjonta.

Kaupungin erityispiirteenä on viiteen eri kaupunkikeskukseen tukeutuva kaupunkirakenne, joka muodostaa vilkkaan ja vetovoimaisen verkostokaupungin. Urbaanit kaupunkikeskukset ovat Leppävaara, Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti sekä Espoon Keskus, joita ympäröivät pientalovaltaiset alueet. Espoon keskukseen on sijoittunut kaupungin hallinto, kun taas Leppävaara ja Tapiola ovat vahvoja liiketoimintakeskuksia, joissa sijaitsee useiden yritysten Espoon toimitilat.

Espoossa on suureksi kaupungiksi poikkeuksellisen paljon luontoa ja niin merenrannat, saaristo, kuin suosittu Nuuksion kansallispuisto tekevät alueesta maisemallisesti monimuotoisen. Espoo onkin monipuolinen kohde ulkoilijalle, ja seutu tarjoaa erinomaiset puitteet luonnossa liikkumiseen esimerkiksi melonnan, golfin, patikoinnin tai ratsastuksen parissa. Kaupungista löytyy myös Pohjoismaiden suurin trooppisen lämpötilan omaava sisähuvipuisto Serena.

Toisaalta luontokohteiden lisäksi kaupungista löytyy kattava tarjonta mielenkiintoisia kulttuurikohteita, kuten Espoon tuomiokirkko, taiteilija Akseli Gallen- Kallelan ateljeekoti sekä neljästä museosta koostuva WeeGee-näyttelykeskus. Musiikin, teatterin ja muiden kulttuuritapahtumien ystäville Espoo tarjoaa korkeatasoisia tapahtumia ja konsertteja niin Leppävaaran Sellosalissa, kuin Tapiolan kulttuurikeskuksessa ja Metro Areenallakin. Espoosta on kotoisin muun muassa Pohjoismaiden tasokkaimpiin kuuluva Tapiola Sinfonietta, joka on tunnettu tinkimättömästä laadustaan ja intohimoisesta musisoinnistaan. Espoon kaupungin tavoitteena on muodostaa kaupungista kunta-alan edelläkävijä, jossa on hyvä paikka niin asua, opiskella, työskennellä, kuin yrittääkin. Useiden niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin yritysten toimitilat ovat keskittyneet kaupunkiin ja alueella toimii useita korkean teknologian yrityksiä. Toisaalta kaupunki tunnetaan kansainvälisestikin tutkimuksen, tieteen ja innovaatioiden keskuksena ja yritysyhteistyö korkeakoulujen ja tiedemaailman kanssa on tiivistä.

Alueen historia

Espoo on Suomen toiseksi suurin toimitila ja -yritysalue
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki

Asutusta Espoon kaupungin alueella on ollut jo 1100-luvulta lähtien. Aluksi Espoo oli Kirkkonummen alainen kappeliseurakunta, mutta jo 1400-luvulla Espoosta tuli itsenäinen pitäjä. Kaupungin kehityksen kannalta tärkeinä virstanpylväinä ovat olleet Kustaa Vaasan käskystä perustettu Kuninkaankartano 1500-luvun puolivälissä, Suomenlinnan rakentaminen 1700-luvun puolivälissä, sekä Helsingin tulo Suomen pääkaupungiksi 1800-luvun alussa. Suomen itsenäisyyden alussa Espoo oli pienehkö ruotsinkielinen maalaiskunta, jossa oli maatalouden lisäksi myös jonkin verran pienteollisuutta.

Sotien jälkeen kaupunki kasvoi ja kehittyi nopeasti maatalousvaltaisesta kunnasta kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi, jonka rooli seudun elinkeinoelämälle on ollut merkittävä. Myös vahva väestönkasvu alkoi sotien jälkeen 1950-luvulla, jolloin Tapiolaa ja Otaniemen kampusaluetta alettiin rakentamaan vahvasti. Väestönkasvun myötä myös kielisuhteet muuttuivat ja suomesta tuli enemmistön kieli. 1960-luvun alussa Espoo muutettiin kauppalaksi, ja noin kymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1972, Espoo sai kaupungin statuksen. Vuodesta 1990 lähtien Espoo on puolestaan ollut Suomen toisiksi suurin kaupunki ja vetovoimainen osa yli 1,1 miljoonan asukkaan Pääkaupunkiseutua, jonka rooli maamme liiketoiminnalle on merkittävä.

Alueen infrastruktuuri

Espoon toimitilat on nopean junamatkan päässä Helsingin kauppa-alueesta
Espoosta on nopeat ja hyvät julkisenliikenteenyhdeydet pääkaupunkiseudulle

Espoo keskeisellä sijainnillaan, aivan Helsingin vieressä, tarjoaa hyvät kulkuyhteydet ja logistiset mahdollisuudet muualle maahan ja myös ulkomaille. Espoon halki kulkee kaksi keskeistä moottoritietä: Turkuun johtava valtatie 1, Turunväylä sekä Helsingistä Kirkkonummelle johtava Länsiväylä. Lisäksi Helsingin kiertävät kehätiet, Kehä l, ll ja lll, kulkevat osittain Espoon alueella ja yhdistävät muita Helsingistä johtavia pääteitä toisiinsa. Helsinkiin Espoosta on matkaa maanteitse vajaa 20 kilometriä, Turkuun noin 150 kilometriä sekä Tampereelle 180 kilometriä.

Espoon lähin lentoasema on Suomen päälentokenttä, Vantaalla sijaitseva Helsinki-Vantaan lentoasema. Helsinki-Vantaan kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä ja erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä lentoasema on Pohjois-Euroopan keskeisimpiä. Matkaa lentoasemalle on Espoosta noin 25 kilometriä. Lentoasemalta on monipuolisia joukkoliikenneyhteyksiä niin Espooseen, muualle pääkaupunkiseudulle kuin muualle Suomeenkin, mutta myös kätevä autonvuokrausmahdollisuus. Espoon sijainti aivan Helsingin naapurissa takaa monipuoliset mahdollisuudet myös laivamatkustukseen. Helsingin satama on Suomen vilkkain matkustajasatama ja Helsingistä on hyvät laivayhteydet niin muihin Pohjoismaihin, kuin muualle Eurooppaan ja Venäjällekin. Lisäksi kesäisin Espoosta on suosittuja saaristoveneristeilyjä idylliseen ulkosaaristoon.

Rautatieliikenneyhteydet ovat Espoosta kattavat. Kaupungin sijainti Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan varrella on ihanteellinen etelärannikkoa pitkin matkustavalle. Kaukoliikenteen junien pysähdyspaikka Espoossa on Espoon keskuksen asema, kun taas paikallisliikenteen lähijunat pysähtyvät kaikilla Espoon asemilla. Toisaalta Helsingin kautta junayhteyksiä myös muualle Suomeen on useita ja matka-ajat ovat kohtuullisia. Espoo on osa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) seutuliikennealuetta. Toimivat liikenneyhteydet ja kattavat joukkoliikennepalvelut yhdistävät kaupungin keskukset toisiinsa ja mahdollistavat sujuvan henkilö- ja tavaraliikenteen. Kaupungin joukkoliikenneyhteydet ovatkin monipuoliset ja alueella liikennöi useita lähijuna- ja bussilinjoja Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Paraikaa Espooseen rakennetaan mittavaa Länsimetro hanketta, joka valmistuessaan tuo kaupunkiin 11 uutta metroasemaa ja mahdollistaa yhä nopeamman siirtymisen Espoosta Helsinkiin. Hankkeen kaavaillaan valmistuvan lopullisesti aikaisintaan vuonna 2020.

Yritysalue

Espoossa on useita suosittuja yritysalueita, joissa on vuokrattavia toimitiloja
Keilaniemi ja Otaniemi ovat suosituimmat toimitila-alueet

Espoon hintataso noudattelee suurimpien Suomen kaupunkien hintatasoa. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinkiin verrattuna Espoo on kuitenkin selvästi edullisempi kaupunki niin asua kuin yrittääkin. Vuonna 2016 asuntojen hinnat ovat olleet Espoossa lievässä noususuhdanteessa. Vuoden 2016 toisella vuosineljänneksellä vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta Espoossa oli noin 3400 euroa, kun taas yleisesti pääkaupunkiseudulla vajaa 4000 euroa. Kalleimmat asuinalueet alueen keskimääräisellä neliöhinnalla arvioituna olivat Westend, Tapiola, Otsolahti ja Haukilahti.

Kalleimmat Espoon toimitilat puolestaan löytyvät kaupungin liiketoimintakeskittymästä Keilaniemen ja Otaniemen alueilta. Toimitilojen hintaan vaikuttavat ennen kaikkea toimitilan sijainti, mutta myös tilan käyttötarkoitus ja kunto. Espoossa ostosmahdollisuudet ovat hyvät ja monipuoliset. Ostoksia voi tehdä niin suurissa tavarataloissa ja ostoskeskuksissa kuin myös pienissä erikoisliikkeissä. Espoon useat ostoskeskukset houkuttelevat asiakkaita laajalla tarjonnallaan. Espoon keskuksessa sijaitsevat ostoskeskukset Entresse sekä Espoontori. Molemmat keskuksista sijaitsevat erinomaisella paikalla aivan kaupungin ytimessä ja erinomaisten liikenneyhteyksien tavoitettavissa. Espoon Tapiolassa puolestaan sijaitsee Stockmannin tavaratalo, historiallinen kauppakeskus Heikintori sekä suosittu vapaa-ajan viettopaikka, kaupunkikeskus Ainoa. Espoonlahden ostoskeskukset Liila ja Lippulaiva sijaitsevat aivan Länsiväylän tuntumassa. Kauppakeskus Liila on ennen kaikkea sisustamisen ja kodin hankintojen kauppakeskus, kun taas Lippulaiva tarjoaa kattavan valikoiman niin peruspalveluja kuin erikoisliikkeitäkin.

Ostovoima

Espoossa on korkea koulutustaso ja paljon vuokrattavia toimitiloja
Otaniemen yliopistokampus

Suomalaisen ostovoima on viimevuosina supistunut heikentyneen työllisyystilanteen, hidastuneen ansiokehityksen ja veronkorotusten myötä, joka näkyy omalta osaltaan myös Espoossa. Viimeaikoina ostovoiman kehityksessä on kuitenkin ollut viitteitä kasvusta ja keskimäärin suomalaisilla on ollut hiukan aiempaa enemmän varallisuutta käytettävissään. Kuluvana vuonna Espoon kaupungin kunnallisveroprosentti on 18,0 %, joka on hiukan maan keskiarvoa matalampi. Koko suomessa kunnallisvero on kuluvana vuonna 19,87 %.

 Espoolaiset ovat hyvin korkeasti koulutettua väkeä ja kaupungin väestön yleinen koulutustaso on maan toiseksi korkein. 15 vuotta täyttäneestä väestöstä lähes kolme neljäsosaa on tutkinnon suorittaneita, ja jopa yli puolella yli 24-vuotiaasta väestöstä on yliopistotutkinto. Sukupuolijakaumaltaan kaupunki on monien muiden Suomen suurimpien kaupunkien tapaan lievästi naisvoittoinen, sillä asukkaista naisia on hieman yli puolet. Espoon asukasluku on kasvanut viimevuosina tasaisesti ja vuonna 2015 suhteellinen väestönkasvu oli 1,6%. Kaupungin asukasluvun ennustetaankin kasvavan 300 000:en asukkaaseen ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 

Historiallisesti Espoo on ollut vahvaa ruotsinkielistä aluetta, mutta 1950-luvun voimakas muuttoliike vaikutti valtakielen muuttumiseen ruotsista suomeksi. Kuitenkin yhä nykyäänkin ruotsinkielisten osuus on suhteellisen suuri, ja ruotsinkielisiä on Espoolaisista noin 7,5 %. Toisaalta kaupunki on myös hyvin monikulttuurinen ja nykyään Espoossa puhutaan yli 120 eri kieltä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on reilu 14 % väestöstä, ja määrän ennustetaan kasvavan lähivuosina.

Pysäköinti

Espoon kaupungin alueella ajoneuvojen pysäköintimahdollisuudet ovat kattavat. Nykyisin kaikki yleinen pysäköinti on Espoossa maksutonta, mutta pääosin aikarajoitettua. Myös liiketilojen pysäköinti on osin maksutonta, mutta maksullisuudesta päättää yksityinen kiinteistön omistaja. Kadunvarsi- ja muun yleisen pysäköinnin lisäksi tarjolla on useita yksityisiä pysäköintitaloja. Lisää tietoa kaupungin pysäköintitaloista ja niiden sijainnit.

Espoon kaupunki on valmistellut pysäköinnin uudistusta, jolloin osa yleisestä kadunvarsipysäköinnistä muuttuisi maksulliseksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan pysäköintiä on kaavailtu maksulliseksi Matinkylän, Espoonlahden, Espoon keskuksen, Tapiolan ja Leppävaaran keskustoissa. Muutoin valtaosa kaupungin julkisesta pysäköinnistä on määrä säilyttää maksuttomana.

Kehitysnäkymät

Espoota ja uusia vapaita toimitiloja rakennetaan nopeasti
Espoossa rakennetaan uusia yrityskeskuksia

Espoon kaupunki kehittyy jatkuvasti ja uusia mielenkiintoisia kaupunkiympäristön kehityskohteita ja projekteja on vireillä. Näistä mittavimpia hankkeita ovat erityisesti investoinnit joukkoliikenteeseen ja infrastruktuuriin. Kaupunkirata hankkeen myötä Espoon lähiliikenne paranee entisestään. Kyseessä on uuden raideparin rakentaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen ja mahdollisesti aina Kauklahteen saakka. Uusi raidepari mahdollistaa tarjonnan lisäämisen niin lähi-, kuin kaukojunaliikenteessä sekä junaliikenteen täsmällisyyden paranemisen. Toisaalta hankkeeseen kuuluu myös aseman seutujen parantaminen.

Espoon kaupunki toteuttaa muun muassa katu- ja siltahankkeita, joiden myötä liityntäliikenne junille helpottuu, sekä liityntäpysäköintiä tullaan kehittämään niin autojen kuin polkupyörienkin osalta. Kaupunkiratahanke on tällä hetkellä hallinnollisessa käsittelyssä. Katuradan käyttöönoton arvioidaan olevan mahdollista vuosien 2018-2025 välillä. Toinen Espoon kaupungin merkittävä investointi joukkoliikenteeseen on hanke Pääkaupunkiseudun metron laajentumisesta länteen. Länsimetro on Helsingin nykyisen metrojärjestelmän laajennus. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa syntyy kahdeksan uutta asemaa ja toisessa vaiheessa viisi lisää. Valmistuessaan metro kulkee Etelä-Espoossa aina Kivenlahteen asti parantaen selvästi alueen yhteyksiä Helsingin keskustaan. Tämän hetkisen arvion mukaan edellytykset matkustajaliikenteen alkamiselle saavutetaan hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2017 alussa.

Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena valmisteltava on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja. Hankkeen myötä alueen poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuus ja matkustusmukavuus paranee. Toisaalta hanke tuo myös mahdollisuuksia rakentaa huomattava määrä uusia asuntoja raideyhteyden varteen. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan vuonna 20140 noin 102 000 käyttäjää arkivuorokaudessa. Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot päättivät Raide-Jokerin rakentamisesta kesällä 2016. Tavoitteena on aloittaa hankkeen rakentaminen vuoden 2017 aikana. Alustavien tietojen mukaan Raide-Jokerin liikennöinti voisi puolestaan alkaa vuonna 2021.

Teollisuusalueet

Yrityspuistoissa no paljon vuokrattavia toimitiloja
Keilaniemi on Espoon innovaatikeskus

Espoo Suomen toisiksi suurimpana kaupungeista ja yhtenä nopeiten kasvavista alueista tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liiketoiminnalle. Espoossa liiketoiminnan harjoittamisen valtteina ovat erinomainen sijainti, toimiva infrastruktuuri sekä monipuoliset mahdollisuudet verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Seudun elinkeinoelämä on monipuolista, jota omalta osaltaan tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Espoo on yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista, joka näkyy niin väestörakenteessa, kuin liiketoiminnassakin. Kansainvälisillä suuryrityksillä ja lukemattomilla pienemmillä start-up yrityksillä on toimipaikka Espoossa. 

Henkilöstömäärällä mitattuna Espoon suurimpia työnantajia ovat muun muassa Nokia, Inex Partners, Tieto Finland Oy, Orion Oyj sekä VTT. Espoo on tunnettu erityisesti innovatiivisesta ekosysteemistään, josta puhutaan nimellä Espoo Innovation Garden. Innovatiivinen toimintatapa ja yhdessä tekemisen kulttuuri ovat toiminnan keskiössä. Espoon Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan alueelle sijoittuu yksi Pohjoismaiden suurimmista innovaatiokeskittymistä, joissa toimivat niin kansainväliset suuryritykset, Aalto yliopiston kampusalue, kansainvälisesti merkittävä tiede- ja tutkimustyö, kuin vilkas kulttuuritoimintakin. Alueella toimii 5000 tutkijaa, 25 tutkimus- ja kehitysyksikköä ja suuri osa Suomen merkittävimmistä pörssiyhtiöistä. Espoo Innovation Gardenin tavoitteena on kehittää aluetta edelleen, tuoda alueen toimijat ja toimitilat lähelle toisiaan sekä täten vahvistaa yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. 

Hotellit ja hostellit

Espoon yrityspuistosta vuokraat toimitilat ja hotellin yöpymiseen
Glo Hotel Sello on yksi moderneista hotelleista Espoossa

Espoon majoitustarjonta on monipuolista ja kaupungista löytyvät niin kotimaiset ja kansainväliset ketjuhotellit, pienemmät yksityisomisteiset hotellit sekä huoneisto- ja kylpylähotellit. Radisson Blu Hotel Espoo on suosittu liikematkustus- ja vapaa-ajanhotelli Espoon Otaniemen merellisissä maisemissa. Hotellin sijainti on erinomainen ja niin Helsingin keskusta, kuin Aalto yliopisto ja Keilaniemen bisneskeskittymä ja toimitilat ovat lähettyvillä. Hotellin palvelutarjonta on monipuolista kokoustiloista saunaosastoon, sekä hotellin yhteydessä toimivaan ravintolaan. Original Sokos Hotel Tapiola Garden sijaitsee erinomaisella paikalla Tapiolan puutarhakaupunginosassa. Tapiolan palvelut ja toimitilat ovat lähettyvillä ja kulkuyhteydet ovat hotellille monipuoliset. Majoituspalveluiden lisäksi hotellin palveluihin kuuluvat saunaosasto uima-altaineen, ravintola Grill It! sekä modernit toimitilat yritystilaisuuksiin ja juhliin.

 Espoon Leppävaarassa sijaitseva GLO hotel Sello on puolestaan tunnelmallinen ja moderni lifestyle-hotelli. Perinteisten hotellihuoneiden lisäksi Sellossa on  myös 35 pienkeittiöllä varustettua huoneistoa, jotka sopivat erinomaisesti pidempiaikaiseen majoitukseen. Nuuksion kansallispuistossa sijaitseva Hotelli Nuuksio tarjoaa mielenkiintoisen majoitusmahdollisuuden keskellä pääkaupunkiseudun upeinta luontoa. Perinteisen hotellimajoituksen lisäksi hotelli Nuuksio tarjoaa myös huvilamajoitusta. Lisäksi hotellista löytyy kattavat toimitilat niin kokouksiin, kuin juhliinkin, sekä rantasauna ja ravintola. Vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta sijaitsevan Hotelli Korpilammen valttina on monipuolisuus. Suosittu vesipuisto Serena sijaitsee aivan hotellin naapurissa ja ympärillä aukeaa luonto erinomaisine liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksineen. Toisaalta hotellissa on myös kattavat toimitilat erilaisiin yritystapahtumiin. Hiukan kaupungin ulkopuolella, Kirkkonummella, sijaitseva Långvikin kokous- ja kylpylähotelli tarjoaa korkeatasoista palvelua rauhallisessa merenrantamiljöössä. Erinomaisten majoitus, kokous- ja juhlatilojen lisäksi Långvikista löytyy kylpylä- ja hyvinvointipalveluja sekä sesongin raaka-aineita hyödyntävä ravintola Bistro. Niin ikään Kirkkonummella, vain puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta, sijaitseva Majvikin kokous- ja kongressihotelli sijaitsee kauniilla paikalla luonnon keskellä. Majvikissa on monipuoliset kokous- ja toimitilat sekä majoitustilaa yhteensä 200 yöpyjälle. Vaihtoehdon perinteiselle hotellimajoitukselle tarjoavat puolestaan Espoon seudun kokonaiset loma-huoneistot ja huvilat, joita löytyy niin ydinkeskustasta kuin luonnon läheisyydestäkin.