Intro

Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Espoo on pääkaupunkimme Helsingin läntinen rajanaapuri. Asukkaita Espoossa on vuoden 2016 alussa 270 010, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupungin. Monien mielessä Espoo on imagoltaan hyvinvoiva, mutta hajanaisuutensa takia hyvin maalaismainen ja epäkaupunkimainen kaupunki. Lukuisten vertailujen mukaan Espoo todella on yksi Suomen kilpailukyvyltään ja taloudellisiltaan mittareiltaan parhaita jollei jopa paras kaupunki. Kotitalouksien tulot ovat Espoossa suuremmat kuin Helsingissä tai Vantaalla, ja myös kunnallisveroäyri on näitä kahta naapuria alhaisempi.

Myytti hajanaisuudesta ei ole myöskään pelkkä myytti – Espoolla ei ole yhtä selkeää keskustaajamaa. Onkin sanottu, kenties hieman pilke silmäkulmassa, Espoo on vihreä kaupunkiettä Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa: metsää, peltoa ja pari kaupunkikeskusta siellä täällä. Sen sijaan kaupunkimaisia taajamia on useampia. Leppävaara ja Espoon keskus sijaitsevat kumpikin Rantaradan varrella, ja jälkimmäiseen on sijoitettu kaupungin hallinnolliset elimet: kaupungintalo sekä kaupungin virastotalo löytyvät juuri Espoon keskuksesta.

Puutarhakaupunginosana tunnettu Tapiola puolestaan sijaitsee Espoon kaakkoisessa nurkassa, ja se on Länsiväylänä tunnetun moottoritien kautta kiinteässä yhteydessä Helsinkiin. Tapiola tulee olemaan myös entistäkin läheisemmin linkittynyt Helsinkiin Länsimetron valmistumisen myötä. Muista Espoon kaupunkikeskuksista mainittakoon enimmäkseen asuinlähiöinä tunnetut Matinkylä-Olari etelässä sekä vauhdilla kasvava Espoonlahti lännessä, Kirkkonummen rajalla. Espoolla on myös laaja saaristoalue, ja Nuuksion kansallispuisto sijaitsee osittain kaupungin alueella, pohjoisessa. Pohjoista Espoota leimaa suoranainen maaseutumaisuus ja harva asutus. Toimistohotellia Espoosta etsivälle alueen monipuolisuus tarjoaa paljon vaihtoehtoja.

Alueen historia

Espoo on kaupunkina hyvin nuori – kaupunkioikeudet se sai vasta 1972. Asutusta nykyisen kaupungin alueella on ollut arkeologisten löydösten perusteella jo kivikaudella, eli yli 8 000 vuotta sitten. Nykyisen kiinteän asutuksen juuret voidaan jäljittää Ruotsin valtakunnasta tulleisiin siirtolaisiin 1100- tai 1200-luvulle. Alkujaan Espoon asukkaat elivät Kirkkonummen kappeliseurakunnan alla, mutta 1400-luvulla Espoo eriytettiin itsenäiseksi pitäjäksi.

Merkittävä tekijä Espoon kasvussa ja menestyksessä on tietysti ollut Helsingin perustaminen ja sen tulo Suomen pääkaupungiksi 1812. 1900-luku on ollut Espoolle leimallisesti todella nopean kasvun aikaa: vuonna 1901 väkiluku oli 5 888, vuonna 1950 jo 22 874 ja 1980 jo 133 835! 1900-luku on myös Suomessa ollut kaupungistumisen vuosisata, ja tässä pelissä Espoo on selkeästi lukeutunut voittajien joukkoon. Mikäli kaupungin historia alkaa erityisesti kiinnostaa, suosittelemme vierailua WeeGee-talossa sijaitsevassa Espoon kaupunginmuseossa.

Alueen infrastruktuuri

Infrastruktuurin puolesta Espoolle asettaa haasteita useasti sen hajanainen kaupunkirakenne. Esimerkiksi joukkoliikenteen järjestäminen on perinteisesti koettu kapungissa hankalaksi. Espoossa toimistohotelleja löytyy ympäri kaupunkia. Tilanne ei kuitenkaan joukkoliikenteenkään kannalta ole huono, vaan lukuisat bussilinjat halkovat kaupunkia ja yhdistävät eri keskukset toisiinsa sekä Helsinkiin idässä ja Kirkkonummeen lännessä. Lisäksi niin kutsuttu Rantarata (eli Helsingin päärautatieaseman ja Turun sataman yhdistävä rataosuus) toimii nopeana raideyhteytenä paikallisliikenteessä Helsingistä aina Siuntioon. Rantaradalla Espoon puolella sijaitsevat Mäkkylän, Leppävaaran, Kilon, Keran, Tuomarilan, Espoon keskuksen ja Kaukalahden asemat / seisakkeet. Lisäksi Espoon sisälle jäävän Kauniaisten kaupungin alueella sijaitsee kaksi Rantaradan asemaa.

Espoon vilkkaat yrityskeskittymät ja toimistohotellitRaideliikenteen puolella tilannetta parantaa lähitulevaisuudessa valmistuva Länsimetro, joka yhdistää ensimmäisessä valmistumisvaiheessaan muun muassa Otaniemen teekkarikylän, Tapiolan ja Matinkylän nopealla yhteydellä Helsinkiin. Toimistohotellia kaupungista etsivän ei siis tarvitse pelätä, että potentiaaliset työntekijät karttaisivat yritystä esimerkiksi huonojen liikenneyhteyksien takia. Länsimetrosta ja muun muassa sen liikennöin aloittamisen tarkemmasta ajankohdasta lisää tietoa Länsimetron sivuilta. Lähin kansainvälinen lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema, jonne Leppävaarasta junayhteys kulkee noin 45 minuutissa. Autolla sama matka taittuu noin 20 minuutissa.

Tärkeimpiä tieyhteyksiä Espoossa on kantatie 51, joka kulkee kaupungin läpi Kirkkonummelta päin etelässä, muuttuu sittemmin Länsiväyläksi ja johtaa aina Helsingin Ruoholahteen saakka. Kehä I puolestaan alkaa Espoon Keilalahdesta, kulkee pohjoiseen kohti Leppävaaraa ja jatkuu täältä itään muun muassa kohti Pakilaa, Malmia ja lopulta kohti Vuosaarta. Myös Kehä III halkoo Espoon pohjoisosia. Molempien kehäteiden varrelta löytyy useampikin toimistohotelli. Espoon satamat puolestaan ovat lähinnä kevytrakenteisia ja huvivenekäyttöön tarkoitettuja, ja kesäisin reittiliikenne saaristoon onkin hyvin vilkasta ja suosittua niin paikallisten kuin matkailijoidenkin parissa. Toimistohotellit kaupungissa ovat keskittyneet keski- ja itäosiin.

Yritysalue

Espoon toimistohotellien ja toimi- sekä liiketilojen hintataso on luontaisesti muuta maata korkeampaa, sillä kaupunki kuuluu kiinteästi pääkaupunkiseutuun. Pk-seudulla oikeastaan kaikissa hyödykkeissä ja palveluissa hintataso on muuta Suomea korkeampi, eivätkä toimitilat muodosta poikkeusta. Toisaalta toimitilojen hinnat eivät ole päässet karkaamaan pilviin, sillä moni yritys on alueella lopettanut myös toimintansa viime vuosina. Toisin sanoen: tyhjää tilaa löytyy. Myöskään Espoo ei ole kyennyt välttämään talouden ison kuvan synkentymistä, vaikka onkin pärjännyt ehkäpä parhaiten Suomen suurista kaupungeista. Toimistotilojen mediaanivuokrataso on kaupungissa korkein Otaniemi-Keilaniemen alueella, 22,72 €/m²/kk, tosin uuden tyhjän tilan takia uudet vuokrasopimukset tehdään tätä huomattavastikin alemmilla hinnoilla. Seuraavaksi hintavinta toimistotila on Leppävaarassa, mediaanivuokran ollessa 18,88 €/m²/kk. Huokeinta tila on Kilon ja Mankkaan alueella – 13,17 €/m²/kk. Luvut perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisuun ”Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla syksyllä 2015”.

Espoossa on pari, kolme isompaa kauppa- ja ostoskeskusta sekä koko joukko pienempiä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin kaupungin asukkaat olivat Modernia yritysalue ja toimistohotellikeskus Espoopakotettuja lähtemään ostosmatkoille itään pääkaupunkia kohti. Kehä III:n varrelle on keskittynyt puolestaan erikoisliikkeitä autokaupoista ja huonekalukaupoista lähtien. Kauppa ja -ostoskeskuksista mainittakoon ainakin suurimmasta pienimpään kulkevassa järjestyksessä Leppävaarassa sijaitseva Sello, Matinkylän Iso Omena ja kolmikon pienin, Entresse, Espoon keskuksessa. Sello on koko maankin mittakaavassa erityisen iso kauppakeskus: heti Helsingin Itäkeskuksen jälkeen maan toiseksi suurin. Liikkeitä Sellossa on yli 170 ja kerrospinta-alaa 102 000 m². Toimistohotelli Sellon läheisyydessä onkin monen yrityksen ja yrittäjän suunnitelmissa, eikä mikään ihme. Sellon kokoinen kauppakeskus liikuttaa ihmisiä ja rahaa.

Lukujen valossa ei Matinkylässä sijaitseva Iso Omenakaan ole mikään pieni tekijä: yrityksiä siellä toimii noin 120 kappaletta, ja kerrospinta-alaa on 68 800 m². Toimistohotelli Espoon Ison Omenan läheltä on myös mainio vaihtoehto, vaikkei kyse olekaan kaupungin suurimmasta toimitilojen keskittymästä. Yksi iso ostoskeskittymä löytyy Tapiolasta, jossa kaupat ja liikkeet on ripoteltu laajemmalle kaupunkikeskustamaisellle alueelle. Arkkitehtonisesti Tapiola on mielenkiintoinen ja osittain suojeltukin kokonaisuus. Täältä löytyy muiden muassa Stockmann sekä kaupungin kulttuuripalveluita – konserttisalit, kulttuuritalo ja kaupunginteatteri. Länsimetron myötä Tapiolan merkitys tulee varmasti kasvamaan entisestään, sillä monelta pohjoisen Espoon alueelta liityntäliikenne metroon suuntautuu Tapiolaan. Suur-Tapiola, johon kuuluu myös Keilaniemi, on perinteisesti ollut Espoon työpaikkakeskittymä. Moni toimistohotelli Espoossa sijaitsee akselilla Tapiola – Pohjois-Tapiola – Keilaniemi – Keilalahti. Toki kaupungin ostospaikoista puhuttaessa on mainittava vielä IKEA, joka oli laatuaan koko Suomen ensimmäinen. Ulkonäöltään se eroaakin huomattavasti niin sanotuista perus-ikeoista, sillä aikanaan kaupungin julkisivulautakunnalle ei tiettävästi kelvannut aivan minkä tahansa näköinen huonekaluhalli.

Ostovoima

Ostovoimaltaan Espoo edustaa Suomen kaupunkien kiistatonta kärkeä. Vuonna 2010 Espoon koko vähittäiskaupan ostovoiman laskettiin olevan 1 853 miljoonaa euroa, kun taas vuoden 2020 ennuste on 2 504 miljoonaa euroa. Kaikkien asuntokuntien keskimääräiset tulot ovat Espoossa muuta pääkaupunkiseutua merkittävästi suuremmat – pois lukien toki Kauniainen. Isot ja laajenevat ostoskeskukset houkuttelevat väkeä etenkin tulevaisuuden kehittyvien liikenneratkaisujen myötä entistä enemmän myös naapurikunnista ja vähän kauempaakin. Tämä kehitys on omiaan pitämään myös ostovoiman virtaamisen Helsingin suuntaan kurissa, ja osittain jopa kääntämään sitä. Nykyisin moni stadilainenkin käy läntisen naapurikaupunkinsa puolella ostoksilla. Espoon sisäisessä ostovoiman liikenteessä suuria voittajia ovat edellä mainittujen ostoskeskittymien mukaisesti Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola, lievästi myös Espoonlahti. Näille alueille Espoon muiden osien väki suuntaa tekemään ostoksensa ja viihtymään.

Pysäköinti

Espoo on perinteisesti tullut tunnetuksi yksityisautoilun luvattuna kaupunkina. Linjassa tämän kanssa on ollut pysäköintipaikkojen runsas saatavuus, ja Espoosta on hyvät yhteydet muualle Suomeenvieläpä maksuttomien paikkojen. Kaupunki on kuitenkin muuttamassa politiikkaansa, vaikka vanhassa maineessa onkin edelleen osa totuutta. Uusien päätösten myötä Espoon aluekeskuksissa vaaditaan entistä vähemmän pysäköintipaikkoja uusilta kerrostaloilta. Samoin moni kadunvarren pysäköintipaikka on muuttumassa tai on jo muuttunut maksulliseksi. Kaupunkikeskuksissa ollaan suosimassa entistä urbaanimpaa miljöötä, jossa autoilla on yhä pienempi sija – pyöräilijöillä ja jalankulkijoilla olisi puolestaan yhä enemmän tilaa. Kaupungin imago on siis tältä osalta muuttumassa. Matinkylän ja Tapiolan kaltaiset liityntäliikenteen solmukohdat ja voimakkaan kasvun keskukset tulevat toki jatkossakin tarjoamaan laajat tilat pysäköinnille. Sama tulee olemaan toimistohotellien laita: pysäköintitilaa on kaikille työntekijöille ja yrityksessä vieraileville ihmisille.

Kehitysnäkymät

Espoossa rakennetaan uusia liikenne- ja toimistokeskuksia Eittämättä suurimpiin rakennushankkeisiin Espoossa ja milteipä koko maassamme kuuluu jo aiemmin useaan otteeseen mainittu Länsimetro, jonka piti alkuperäisen aikataulun mukaan aloittaa liikennöinti elokuussa 2016. Liikennöinnin aloitus lykkääntynee kuitenkin vuoden 2017 puolelle. Kukaan tuskin todellisuudessa yllättyi tämän mittaluokan projektin lykkääntymisestä. Innokkaimmat puhuivat myöhästymisen tullessa julkisuuteen jopa metrofiaskosta, mutta tosiasiassa ylivoimaisesti suurin osa metroprojektin ensimmäisen vaiheen rakennustöistä on jo valmiina. Espoon puolella metron ensimmäisen laajennusvaiheen asemia ovat Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Ajallisesti Matinkylän ja Helsingin päärautatieaseman välisen yhteyden on tarkoitus hoitua 19 minuutissa. Myöhemmässä toisesssa laajentumisvaiheessa Länsimetron on tarkoitus ulottua Matinkylästä vielä Kivenlahteen saakka.

Myös Kehä I on ollut isojen parannustoimenpiteiden kohteena. Niin sanottu Raidejokeri-yhteys on hyväksytty alustavasti, ja tämä tulee yhdistämään Keilaniemen aina Helsingin Itäkeskukseen asti. Nykyisin samaa väliä liikennöi linja-autoin runkolinja 550. Liikenteen ulkopuolella isoimpia projekteja on Pohjois-Espoossa, lähellä Kauniaisten rajaa sijaitsevan Jorvin sairaalan viereen nouseva Espoon sairaala. Uuden sairaalan projekti on ollut kaupungissa pitkän taipaleen takana, mutta valmistunee viimeistään vuoden 2017 alussa. Alkuperäiset suunnitelmat uudelle sairaalalle olivat todella kunnianhimoisia ja niitä onkin jouduttu jonkin verran skaalaamaan pienempiin puitteisiin, mutta uusi sairaala on joka tapauksessa iso asia kaupungille. Uusista asuinalueista Suurpellon infrastruktuuri on edelleen kehitysvaiheessa. Muun muassa Vermoon on nousemassa uusi, noin 5 000 ihmisen asuinalue. Myös Finnoo-Kaitaan alueesta visioidaan suurta, jopa 20 000 asukkaan merellistä kaupunginosaa. Kiireisimmän rakennusvaiheen arvioidaan kuitenkin ajoittuvan vasta 2020-luvun puolelle ja jatkuvan aina 2030-luvulle saakka.

Teollisuusalueet

Espoon alueella palvelualan työnpaikkojen osuus työpaikoista on jopa 80,5 %, kun se koko maassa on tätä alempi, 73,8 %. Toimistohotelli Espoossa on siis Espooseen on sijoittunut monet kansainväliset yrityksetlooginen yhtälö. Teollisuuden osuus on siis Suomen keskiarvoa pienempi, jalostuksen työpaikkojen osuus Espoossa on 18,2 %. Juvanmalmin teollisuusalue on kaupungin teollisuuskeskittymistä tärkein, ja sen alueella sijaitsee paljon pienteollisuutta. Merkittäviä työllistäjiä teollisuuden alalla ovat Inex Partners Oy ja Orion Oyj. S-ryhmän logistiikkaa hoitava Inex sijaitsee Kilossa. Lääketeollisuudesta tunnettu Orion toimii Olarinluomassa Orionintiellä, jossa sillä on pääkonttori sekä tuotantotoimintaa. Myös kotimaisen kosmetiikka-alan markkinajohtaja Lumene Oy kehittää ja valmistaa tuotteitaan Espoon Kauklahdessa. Monen teollisuuden alan yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa, vaikka itse jalostus- ja valmistustoiminta tapahtuisikin muualla päin maata tai jopa maailmaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vaikkapa Neste Oyj, Kone Oyj ja Fortum Oyj. Kaikkien näiden yritysten pääkonttorit sijaitsevat Espoon Keilaniemessä, ja ovat näin ollen merkittävä tekijä kaupungin yhteisöverokertymän kannalta. Nokian ja nyttemmin Microsoftin vetäytymisen ansiosta Keilaniemessä on varmasti vapautumassa lähitulevaisuudessa todellista premium-luokan tilaa kaikille, joita kiinnostaa A-luokan toimistohotelli Espoossa.

Pienemmän luokan teollisuusyrityksissä Espoon alueella on runsaasti, ja näiden toiminnassa näkyy useasti Nokian ja muun tietotekniikkaan keskittyneen teollisuuden perintö. Kaupungissa on tätä nykyä runsaasti korkeasti koulutettuja ja työhaluisia insinöörejä – valitettavasti myöskään tällä alueella ei ole säästytty työttymyydeltä. Toki moni kaupungin työikäinen asukas käykin töissä jossakin naapurikunnista. Työvoiman saatavuus on kuitenkin onni monelle start-up-yritykselle, joita pk-seudulle onkin alkanut syntyä runsaasti. Moni uusi yrittäjä omaakin taustat esimerkiksi Microsoftin tai Nokian puolelta. Espoossa toimii vahva yrittäjien verkosto, joka tukee aloittelevia yrityksiä. 

Hotellit ja hostellit

Espoossa on Radisson Blue hotelliKoska Espoo on kiinteä osa talouden veturina puksuttavaa pääkaupunkiseutua, ei ole mikään ihme, että kaupungista löytyy runsaasti myös majoituspalveluja. Yksin Espoon kaupungin puolella sijaitsee monia kansainvälisiä yritysvieraita luokseen houkuttelevia pääkonttoreita, ja lisäksi Otaniemessä sijaitsevassa Aalto-yliopistossa käy paljon vieraita ulkomailta. Vapaa-ajan matkailunkaan suhteen Espoo ei ole tosiaan jäänyt nollille, sillä moni pääkaupunkiseudulla matkustava valitsee kaupungin yöpaikakseen – esimerkiksi Original Sokos Hotel Tapiola Garden on ajallisesti lähempänä Helsingin kantakaupunkia kuin moni varsinaisesti pääkaupungin alueella sijaitseva hotelli. Tapiolan Sokos Hotel edustaa Espoon laadukkaampaa hotellitarjontaa, ja samaan kategoriaan voimme laskea Radisson Blu -hotellin Otaniemessä, aivan meren rannalla. Laatua edustaa myös Leppävaaran Sello-kauppakeskuksen yhteydessä sijaitseva GLO. Kaikki kolme edellä mainittua hotellia ovat neljän tähden hotelleja. Hyvää ylempää keskitasoa edustavista kolmen tähden hotelleista voidaan mainita ainakin Hotelli Hanasaari samannimisellä saarella aivan Espoon ja Helsingin rajalla sekä Nihtisillassa lähellä Kauniaisten rajaa sijaitseva Scandic Espoo.

Aivan kaupungin pohjoisosista löytyy niin ikään kolmen tähden luokituksen ansainnut Hotelli Korpilampi, joka on hyvä vaihtoehto luonnonläheisyyttä ja rauhaa arvostaville yöpyjille. Mikäli luonto todella kiinnostaa ja haluatte tarjota esimerkiksi yritysvieraille unohtumattoman elämyksen suomalaisessa luonnossa, löytyy Nuuksiosta lukuisia – ja myös erittäin tasokkaasti varusteltuja – mökkejä niin kokous- kuin yöpymiskäyttöönkin. Alkuun pääsee esimerkiksi tällä Suomen luontokeskus Haltian kokoamalla listalla Nuuksion majoitusmahdollisuuksista. Aivan Espoon kupeessa, Kirkkonummen puolella, sijaitsee myös maininnan ansaitseva kokous- ja kongressihotelli Majvik – majoitustilaa noin 200 vieraalle, kokoustilaa suuressa kongressisalissa 350 hengelle. Pienempien joukkojen majoitustarpeisiin voimme toki suositella Forenomin tai Airbnb:n kaltaisia, hyvin joustavasti toimivia palveluita. Summa summarum: yöpaikkoja kaupungista joka tapauksessa löytyy kaikille vaatimustasoille.